Syvä huokaus. Outo kuvio, outoja asioita. Miksi, minkä takia, mikä motiivi minulla on? No on minullakin motiivi, mutta ei varmasti mitään sellaista mitä ensimmäisenä uskoisi tai olettaisi. Tässä roolissa minun ei varmaan kannataisi toimia näin kuin toimin, mutta enpä minä ennenkään ole mitään mistään älynnyt. Toivottavasti ystävä malttoi mielensä, kuunteli ja antoi mahdollisuuden toiselle selittää. Toivottavasti kuulen sieltäkin suunnalta hyviä uutisia.
Rakkaus on kaunis sana. Yhä edelleen, kaikesta huolimatta ja varmaankin juuri sen takia.
Pieni kissa oli jo kotiutunut uuteen kotiinsa. Arkuus ei ole kokonaan poistunut, mutta ruoka maittaa, sohvannurkka on löytynyt nukkumiseen ja raapimapuun ihmeellisyyskin on jo kokeiltu. Kehrääminen on erittäin kovaäänistä ja leikkiminenkin luonnistuu. Kunhan nuori herra vielä reipastuisi, ei hänen tarvitsisi olla moinen ujo piimä omassa kodissaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti