maanantai 31. lokakuuta 2011

Nimeni on Hannele Pappila. Olen 39-vuotias maatalouslomittaja ja asun Turussa. Harrastan nyrkkeilyä ja runon lausuntaa. Lapsia on yksi tällä hetkellä. Silmäni ovat vaaleat ja hiukseni beigeillä raidoilla. Lempimusiikkiani on klassinen laulu ja lempiartistini on Pink!. Olen vähän ohut.

Tähän siis päästiin, kun otettiin
- nimeksi 2. nimi ja lähimmän naapurin sukunimi
- asuinpaikaksi kaupunki, jossa viimeksi kävit junalla
- iäksi oma ikä plus lohjenneiden sormenkynsien lukumäärä
- ammatiksi äidin ammatti tai miehillä isän ammatti
- harrastuksiksi ne harrastukset, joita et ikinä voisi harrastaa/sietää
- lasten lukumääräksi se, montako hiusta lähtee päästäsi, kun vedät
- hiustenväriksi tämän hetkinen paidanväri
- silmienväriksi tämän hetkinen housujen väri
- musiikkimauksi genre, jota et siedä
- lempiartistiksi tyyppi, kenen biisin kuuntelit viimeksi ja
- itseäsi parhaiten kuvaava adjektiivi laitetaan se adjektiivi, mikä lukee ensimmäisenä, kun googlaat 2. nimesi ja "adjektiivi"

Totaali Reps

Hekotus vastasi tämän päivän totaali repämisistä ja siitä, että viikonlopun naurun jälkeen lihakset eivät pääse palautumaan vieläkään. Ihania aivoituksia. Onneksi en juonut kahvia näitä lukiessani, olisi näytöllä moiset nesteytykset erinäisten naurunpyrskähdysten jälkeen.

Hyvän viikonlopun jälkeen arki alkoi tutun nihkeästi kökkö-juttujen setvimisten merkeissä duunissa. Menkööt tämä ilta sitten akvaarioiden putsauksen, pyykkäyksen sun muiden arkisten juttujen parissa. Toive siitä, ettävoi jospa aina voisi olla sunnuntai kävin minun mielessäni arkiduunia painaessa. Aamun ylläristä vastasi Säleverho. Moinen rimpula keittiöstä otti ja meni rikki, ryminä oli kovin runsas hökötyksen tullessa alas vauhdikkaasti vähän jälkeen kello kuuden. Jotenkin luulen, että alakerran naapurit eivät tästä tykänneet. Ehkä ripustelma ei tykkäännyt talviaikaan siirtymisestä, vai liekkö narusta kiskaisuni ollut liian reipas. Tiedä häntä, pitää huomenna koettaa katsoa saako verhoa enää ehjättyä, vai meneekö uuden ostoon.

Viikonloppuna tuli myös puhuttua miten erilaisen ja kovin usein toaalisen väärän ennakkokäsityksen ihmistä luo pelkästään muutaman sanan ja esim. harrastusten perusteella. Onneksi sitä on kuitenkin rohkeutta tavata erilaisia ihmisiä, maailma avartuu kummasti uusien persoonien myötä. Minua on joku ihminen luullut liian kiltiksi, kaikenlaista sitä sitten. Minä puolestani luulin kyseistä arvioijaa kovaksi ja kylmäksi ihmiseksi, näin sitä itsekin meni ihan hakoteille arveluissaan. Siis totaalisen hakoteille. :)

Jutelkaa ihmisten kanssa, tutustukaan ja antakaa mahdollisuus muullekin kuin sille ennakkoarviolle.

Hyvä olla

Oivalsin aamulla, että minulla on hyvä ja levollinen olla. Toki se ja tämä ja tuo asia voisi olla paremmin, mutta yleisolotila on varsin levollinen ja tyytyväinen. Pidän tästä olotilasta. Hienoa, että voin sanoa olevani onnellinen. MINÄ OLEN ONNELLINEN. Vau. Tuntuipa hyvältä sanoa noin.

Muita mainitsemisen arvoisia asioita ovat omituinen mieltymykseni Lassi Valtosen musiikkiin, tai no onko se omituista. Nightwishin liput on Joensuun keikalle jo ostettu ja olen varmasti kovin keski-ikäinen ja mälsä, mutta Suvi Teräsniskakin on yllättäen aikasta kiva. Kotiteollisuutta mielisin myöskin päästä katsomaan ja minut saa nykyisin itkemään kappaleella. Oikeesti. Juu-u, onhan se imelää ja onhan se sitä ja tätä, mutta vollotettaan nyt sitten tälle(kin). Höh. Tämän ON erittäin huolestuttavaa ja omituista. Pink! on yhä kovin mukavaa kuunneltavaa. Se sentäs ei ole muttunut mihinkään.

Olen vihdoinkin oppinut myös relaamaan, enää ei ole kamala kiire ja pakonomainen tekemisen tarve koko ajan. Tykkään toki autoilla entiseen malliin ja enkä juurikaan pakollisen arjen lisäksi yksin kotona viihdy, mutta muuten olen höllännyt sitä pipoa. Sunnuntai-aamuisin voi aivan hyvin herätä aamupalalla vasta kello 12 ja aamupalaakin voi syödä ihan leppoisasti ja rauhassa. Vaikka sitten sen kaksi tuntia, jos siltä tuntuu. Halutessani voin myös löhötä zombiena sängyllä tuntikausia. Kaipa tätä voisi sivistyneesti sanoa harkituksi laiskuudeksikin, mutta entäs sitten. Pikkuhiljaa ne äidin aivopesut ja opetukset alkavat karista, kaiken ei aina tarvitse olla tiptop ja nukkumaan voi mennä, vaikkei tiskit olisikaan tiskattu. Enää ei ole pakko jos ei taho. NIH.

Ehkä en ole enää se hapanimelä riivinrauta... Tai ainakaan niin pahasti. Hih.

torstai 27. lokakuuta 2011

Uteluita ja vastauksia

Nappasin tälläisen utelun Enimmäkseen harmiton blogista. Tuleepahan näin ainakin pitkästä aikaa kirjoitettua tänne jotain.

Seuraelämä

1 Mitä mies/naiselämääsi kuuluu? Ihan hyvää, kiitosta vaan.

2 Voisitko seurustella jonkun kanssa? No jos näin tekisin, niin kaipa se uskottomuuksesi katsottaisiin.

3 Ajattelet jotakuta, eikö niin? Tokihan näin.

4 Onko parempi, että tunnet henkilön jonka kanssa aloitat seurustelun? Öh, no yleensä näin on tapahtunut. Eipä sitä enää tällä iällä napata pihalla random kivan näköistä henkilöä kädestä kiinni ja sanoata, että alatko olemaan mun kaa. ;)

5 Onko joku ihastunut sinuun? Kyl mie näin luulen, tai siis tiedän olevani tärkeä ja rakas.

6 Suutelisitko henkilöä, jolle puhuit viimeisimpänä? Jep.

7 Luotatko helposti ihmisiin? Luotan, kunnes toisin todistetaan. Välillä tulee tällä saralla turpaan, mutta en ole vielä kyynistynyt.

8 Onko sinulla parasta ystävää? Voisinpa näin väittää.

9 Voitko sanoa 110 % varmuudella, ettei hän kerro asioitasi eteenpäin? Jos kyse on siitä tärkeästä, isosta ja henk.koht. asiasta, niin ei kerro.



Lähiaika

1 Mitä teet parin tunnin päästä? Nukun toivottavasti

2 Mitä teet vielä tänään? Pesen hampaat ja hipsin sänkyyn, kun koneelta pääsen.

3 Antaisitko toisen mahdollisuuden ihmiselle, joka on pettänyt luottamuksesi? Riippuu pettämisen vakavuudesta ja asioista ja niiden haaroista. Kyllä tai ei.

4 Uskotko ihmisiä, kun he sanovat, että "asioiden on tarkoitus tapahtua"? Toki, tosin näihin asioihin voi vaikuttaa kyllä hieman itsekkin.

5 Toivoisitko, että elämäsi olisi erilaista kuin nyt? Joltain osa-alueelta kyllä, tietyt taas vaativat muutosta

6 Mitä teet, jos kuulet ystäväsi kumppanin pettävän häntä? Voinpa jopa tästä hänelle sanoa, vaikka yleensä siitä ensin tulee huutoa ja hammastenkiristystä myös itsellekin.

7 Haluaisitko hautajaisiisi sen henkilön, joka on eniten vaikuttanut elämääsi? Jaa-a, no en mie nyt haluaisi vielä kuolla. Kyl kai joo, jos olisi pakko kuolla.

8 Teko, jota et uskaltanut tai uskalla tunnustaa äidillesi kuin vasta vanhempana? No aika vanha olen jo, mutta ei kaikkea tarvii silti kertoa äiskälle. :)

9 Menisitkö naimisiin sen henkilön kanssa, ketä ajattelit ensimmäisenä herätessäsi tänään? Enpä ole arvellut avioituvani Matti  Nykäsen kanssa. Katsoin eilen Matti elokuvan telkusta ja jostain syystä kelailin sitä. Toki toivon joskus meneväni naimisiin, mutta aika näyttää kelpaako sitä kenellekään ;)



Suhteet

1 Onko sinulla monia kavereita? Määrittele paljon on monia? Riittävästi ja uskon siihen, että ei se määrä, vaan laatu.

2 Onko sinulla seurustelukumppania? Jep

3 Rakastatko perhettäsi ja ystäviäsi? Ehdottomasti, vaikka perheessä on sattunut kaikenlaisia kommelluksia taannoin. Rakastan silti ja anteeksi on annetttu.

4 Rakastatko elämääsi ja tapaasi, jolla elät sitä? Rakastan elämää, silti tiettyjä asioita haluaisin muuttuvaksi.

5 Oletko lesbo, homo, bi, transu vai hetero? Lesbian.

6 Onko sinulla vastakkaista sukupuolta edustavaa kaveria tai ystävää? Tottahan toki


Nyt

1 Mikä kappale soi? Eipä mitään.

2 Mitä sinulla on päälläsi? Pikkarit, tulin just suihkusta

3 Miten hiuksesi ovat? Pestyt, naturel.

4 Millainen olotila? Leppoisa, piirun verran väsynyt

5 Mitä ajattelet? Joko nää kysymykset kohta loppuisivat



Milloin viimeksi

1 Joit alkoholia? Tänään. Lonkeron kumosin.

2 Söit pitsaa? On siitä aika monta viikkoa kyläilyreissulla. En muista.

3 Oksensit? Jokunen kuukausi sitten, muistaakseni.

4 Suutuit ihan tosissasi? Jokunen kuukausi sitten

5 Nauroit niin, että meinasit tukehtua? Viime perjantaina laavulla

6 Mille nauroit? Koominen tilanne ryhmäpotretin kuvaushetkellä

7 Sait kokeesta kiitettävän? Eiköhän se ole ollut joskus lukiossa kai, eikun tais ollakkin nörtteilyn saralla jonkun tentin jälkeen.

8 Ikävöit jotain ihmistä liikaa? Liikaa? Sopivasti kyllä.

9 Itkit? Jokunen ilta sitten, mutta tämä on varsin  normaalia kaltaiselleni itkuiitalle. Tulee itkettyä ilosta, surusta ja vähän varmuuden vuoksi kanssa.

10 Huolestuit jostain ihmisestä? Tänään

11 Olit hautajaisissa? Monta, monta vuotta sitten.

12 Olit ristiäisissä? useita kymmeniä vuosia sitten pentuna

13 Olit häissä? Olisiko ollut joku 6 vuotta sitten. Hassua miten olen onnistunut nämä kiertämään.


Ihmisistä

1 Kuka puhui sinulle viimeksi kasvotusten? Kaupan kassa, eikun se tais olla alakerran muksu.

2 Kuka soitti sinulle viimeksi? Muru

3 Kuka sinulle laittoi tekstiviestin viimeksi? KappAhl ;)

4 Kuka sai sinut viimeksi nauramaan? Muru

5 Keneen ärsyynnyt useimmiten? Ehdottomasti itseeni!

6 Kenelle viimeksi kerroit murheistasi? Muru

7 Milloin viimeksi annoit tai lainasit rahaa ? Varmaan pari kuukautta sitten lainasin kaverille muuttoavustusta.

8 Ketä kaveria ikävöit eniten tällä hetkellä? Pohdiskelin ystävää joka muutti muille seuduille, miten hänellä menee ja mitä hän  puuhaa kun ei olla ihan äsken kuultu.

9 Kenen luona olit viimeksi yötä? Susirajalla tuli oltua

10 Kuka huolestui sinusta viimeksi? Jaa-a, varmaan rakas. Tai ainakin hän se ääneen sanoi.

keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Taasen

hipsin tänne höpisemään. ;) Olin jokunen aika sitten kovin tuohtunut tähän netteilyyn ja facebookiin ja kaikkeen kökköön mitä tuo sosiaalinen media pitikään sisällään. Siihen kun lisätään syksyn saapuminen ja matala mieliala muutenkin niin hissukseen tuli oltua. Suuren suuria, tai ihmeellisiä uutisia ei ole onneksi kerrottavaksi. Taidan pikkuhiljaa hektisen kesän jälkeen vaipua pienemmille kierroksille, melkein jo talviuneen.

Kävin eilen kahvakuulailemassa. Työnantaja oli suosiollisesti tarjonnut meille tuon syksyn rupeaman moista harrastetta ja oi sentäs kuinka mukava harrastus tuo onkaan. Tykkään kovasti. Hämmentäviä lihaksia ja lihasryhmiä tuntuu löytyvän sieltä sun täältä ja kovin kokonaisvaltaista touhua tuo tuntuu olevan. Viikon päästä taas uusi rupeama, myöhemmin syksymmällä on tiedossa Pilatesta, edelleenkin työnantajan suosiollisella kustannuksella. Hienoa.

Pitkästä aikaa loppuviikosta on tiedossa myös kampaaja ja uutta väriä päähän. Koetan sinnikkäästi kasvattaa hieman pitempää tukkaa, saa nähdä kestää kantti miten pitkälle. Ladylike ei minusta tule vieläkään, mutta pikkuhiljaa tyylinvaihdos on tarpeen. Se olisi varmaan tarpeen vähän kaiken muunkin ulkoisen suhteen, mutta sinnittelen vielä mukavuudenhaluisesti huppareissa, tennareissa ja farkuissa. Tulkoot joku sanomaan jos näin ei saisi pukeutua. Olen tullut jo varsin immuuniksi työpaikan ämmälauman arvosteleville katseille, tämä on minun tyylini joten pitkäköön mulkoilunsa ja pitkät katseensa ihan ominaa. Pyh ja pah. Mie olen mie. NIIN. :))

Viikonloppuna sain myös kovin erikoisen pusun. Ystäväni kymmenien vuosien takaa oli yökylässä koiransa kanssa. Nelijalkainen ystävä heräsi aamulla, käveli kynnet laminaattia vasten rapistellen sänkyni viereen ja tökkästi kirsunsa suoraan huulilleni. Heti hiljaisuutta ja sitten "täp, täp, täp". Koira alkoi heiluttaa häntäänsä sohvatuolia vasten oivallettuaan etten suuttunut yllättävästä aamupususta. Tuota sanoisin jos erittäin suoraksi toiminnaksi. Ystävän käynti oli kiva asia, harmi vaan etten vieläkään raukkamaisuuttani saanut sanotuksi hänelle olevani jotain muuta kuin hetero. Ystäväni äiti ja äitini ovat ystäviä  IRL, joten olen suojellut äitiäni pienen kyläyhteisön juoruilta. Ehkä saisin otettua asian puheeksi ystäväni kanssa ihan kohta, näin jälkikäteen. Päättäkööt hän itse mitä tykkää ja kenelle asiasta kertoo. Tyhmää. Raukkamaista minulta. Kyllä.

Lähiviikkoihin mahtuu myös yhden muuttokuorman siirtely ja pakkaus Kuopiosta Vantaalle. Tulipahan ajettua pakettiautolla. Huh.