Viime aikoina on sattunut ja tapahtunut. Vähän liikaakin. Juuri äsken oli olotila, että otan jalat alleni, juoksen karkuun ja jätän kaiken tähän ja juuri nyt. En katso taakseni, menen vaan silmälaput silmilläni hurjaa kiitolaukkaa eteenpäin.
No eihän se näin mene, tietenkään. Taisin vihdoinkin lakata juoksemasta karkuun ikäviä ja tunteita herättäviä asioita. Tällä kertaa en mene siitä mistä se aita on matalin, en pyyhi ihmisiä elämästäni pois, vaan käsittelen asiat kondikseen ja jatkan elämääni sen jälkeen toivottavasti pystypäin, onnellisempana ja ehjempänä. Tulevaisuudessa on varmasti enemmän isoja asioita käsiteltäväksi ja se tie ei tule olemaan helppo.
Sain tänään ystävältäni (toivottavasti voin käyttää hänestä jatkossakin moista nimitystä) puhelinsoiton ja sen myötä tiedon mikä pisti hetkeksi miettimään taas omaan erehtyväisyyttäni. Olin tulkinnut rankasti erinäisiä asioita väärin tässä viimeaikoina ja onneksi rohkenin kysyä asioiden todellista laitaa. Puhelu oli kuitenkin kokonaisuutena hyvä homma, moni asia selkeni pienessä päässäni sen pienen tiedonmurun myötä mitä minulle kerrottiin. Kiitos. Olen ylpeä itsestäni, "entinen" Neiti olisi vetänyt DraamaQueenit ja toiminut täysin toisin. HYVÄ MINÄ :)
Nyt olen ansainnut kylmän siiderin, ehkä jopa kaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti