Kannattaako menneitä kaivella, vaan onko viisautta vaan todeta asioiden mennen perustavan laatuisesti pieleen ja antaa asioiden jo suosiolla olla. Ehkä lopetan pohdinnat tähän. Niin-n ja ennen kaikkea. Kannattako kaikkea aina niin helvetisti pohtia? EI kannata. :D
Viikonlopusta on tulossa helteinen ja aurinkoinen. Suunnitelmiin tuli muutenkin yllättäen muutoksia, joten nyt täytyy hieman suunnitella uusiksi asioita ja menemisiä. Juuri nyt kaipaan sitä ilmastoitua autoa enemmän kuin paljon, mutta pitänee keksiä lähiviihdykettä ilman suurempia reissaamisia. Kirkuvanpunaiset auringosta kärsineet jalkanikin alkavat vaihtaa pikkuhiljaa väriään tummanpunaisiksi, ehkä ne joskus palautuvat normaalivärisiksi. Rusketusrajat ovat juuri nyt todella mielenkiintoiset, toivottavasti saan jossain välissä hieman tasattua tätä einiintasaista rusketustani hieman inhimillisemmäksi.
Yhtä kaikki, se on perjantai. Ihanaa. :)
2 kommenttia:
Pitäs opetella olemaan pohtimatta. Mut mä en osaa, enkä tiedä opinko ikinä, jonkin verran olen ylitsevuotavaa stressaamistaipumusta saanut kyllä kuriin. Muinoin kun kävin psykologilla, se sanoi että mä analysoin ja pohdin kaikkea niin paljon, että siinä vaiheessa kun kerron hänelle asioita, mulla on se omena jo kuorittuna ja pilkottuna :) Hän sanoi et sä et oikeasti kuule tarvi mitään terapiaa, vaan ainoastaan jonku kaatopaikan minne voit tunkea ne analysointis tulokset :)))
Aika hyvä sie sit olet analysoimaan, kun moista palautetta terapeutilta sait. :) Oikeasti kaiken pähkäily ei ole hyvästä, itse jossittelen/analysoin aivan liikaan, asiat pitäisi ottaa vaan asioina mitä tapahtuu. Ja kun hemmetti vie yleensä vielä päättelen mielivaltaisesti ihan metsään asiat, niin ei siitä hyvä kyllä tule.
Koetan siis minäkin hillitä älytöntä haluani analysointiin. Nih.
Lähetä kommentti