tiistai 5. lokakuuta 2010

Synkkä ilta

Eilen oli taas säännöllinen "vollotusta ilman syytä, helpota oloasi"-ilta. Tai tietysti kaikelle löytää syyn kun oikein kaivelee, myös tälle vollottamisellekin. Kaivelua ei tarvinnut ulottaa mitenkään kovin syvälle, pikaisella pintaraapaisulla paljastui taas yhtä sun toista mietittävää. Olo helpotti kuitenkin yön aikana, aamulla oli kevyempi olo ja tietenkin runsaasti pöhöttyneet silmät. Kaiken sen turhan asioiden pyörittämisen ja miettimisen ohessa tuli onneksi niitä hetkittäisi oivalluksen väläydyksiä. Nyt kun vaan saisin pidettyä  niistä oivalluksista kiinni, ilman että taas menen monessakin asissa TAAS siitä mistä se aita on matalin.

Hitto.Säälittävää. Ravistelen taas itseäni rivakasti niskasta, ehkä se läimäytys tekisi henkisesti myös hyvää. Nyt voin huutaa itselleni "HERÄÄ PAHVI ja aukaise silmäsi". Saakutti vie, että aikuinen naista voi olla sokea omille heikoille kohdilleen, jotenkin sitä luulisi jo tähän päivään mennessä tuntevansa itsensä. Pyh. Vielä mitä.

Onneksi on arki ja juuri  nyt piirun verran liiankin haastava työ. Rutiinit pitävät liikenteessä ja siinä ohessa voi taas työstää itseään paremmaksi ihmiseksi.  *Sarkastinen naurahdus*

Töistä sen verran, että ongelma mikä on aiheuttanut runsaasti päänvaivaa, saatiin kolmannen osapuolen taholta korjattua. Ongelma kosketti alunperin n.150 asiakasta, mutta kun heidän ongelmansa saatiin hoidettua kuntoon, pakka levisi täysin. Nyt ongelma hieman erimuodossaan koskettaa n.4000 asiakkasta. Aikaa ratkaista ongelma on tämä päivä, enkä edelleenkään voi kuin odottaa kolmannen osapuolen toimimista ja ongelman ratkaisemista. En tiedä enää nauranko vai itkenkö, joten ehkä sitten tänä iltana tyydyn itkemään. Taas. Jälleen kerran. Se kenen pää tästä vaaditaan vadille, ei ole epäselvää. :(

Tänä iltana huokuttelisi kovasti raivoa tihkuva hikireippailu, muodossa tai toisessa, jossain, jotain tehden. Pakko päästä jonnekkin riehumaan ja purkamaan tätä oloa. Onko moinen riehuminen sitten hyväksi näin lievästi flunssaisena on sitten taas ihan toinen juttu. ÄÄRRRRR..

Ei kommentteja: