Naps

Istuin aamulla autossa, työpaikan parkkipaikalla. Pimeässä. Ketään ei ollut vielä tullut töihin, kukaan muu ei vielä liikkunut missään. Ulkona oli kurjaakin kurjempi keli, vetistä räntäsadetta räimi auton tuulilasiin. Viilenevässä autossa, ikkunoiden huurtuessa pikkuhiljaa, jossain sisälläni jotain sanoi kuvainnollisesti "naps". Oliko tämä nyt vihdoinkin SE oivalluksen hetki. JES. Menneet ovat menneitä,  tietyt asiat ja hetket olivat loistavia ja niitä ei  enää saa takaisin. Eikä edes tarvitse saada. Muistot säilyvät, elämä jatkuu ja muuta liirumlaarumsontaa tähän väliin. Huh ja erittäin sarkastinen, itseironinen naurahdus, ettenkö sanoisi ihan peräti röhönauru tähän väliin. Saakutti vie. :D

Eiköhän tuo jossain pyöriskely taas tältä erää riitä, säkin voinkin pistää  kuivumaan toistaiseksi ja tuhkan siirrän odottamaan seuraavaa hepulia. Voisin toki pistää moiset vermeet pitemmäksikin aikaa piiloon ja pois, eli tasaista elämää on nyt tilattu... ööö...toistaiseksi.  Tilaisin siis alustavasti kuukauden määräaikaisen, seesteisen ja tasaisen ajanjakson tänne Savoon, KIITOS. Jatkossa toki se toistaiseksi voimassaoleva sopimuskin olisi varsin kiva, kenenkähän kanssa minä allekirjoitan tämä sopparin. Hmm.

Mietiskelin tuossa avartavani maailmankatsomustani hieman. Haluan mennä katsomaan jääkiekkoa. Poikkeuksellisesti mielenkiintona olisi SM-liigan ottelu ja äijien totista pelaamista melkein elämää suuremmasta asiasta. Ihan siis oikeasti haluan, omasta vapaasta tahdosta. Ehkä en siitä innostu sen enempää, mutta voinpahan kuitata yhden asian pois kerranelämässäkoettaviaasioita-listasta. Listalta löytyy myös nahkiaisten maistelua, mistähän sitäkin herkkua mahtaisi löytyä ja voisinko kenties yhdistää nämä eksoottiset kokemukset toisiinsa samalla reissulla? Siis ei nyt siellä hallilla tarvii sitä nahkista syödä, mutta jos edes samalla rannikkoseudun matkailureissulla saisin molemmat kokemukset kuitattua tehdyksi.

Haluan myös kampaajalle, salibandia seuraamaan, valokuvaamaan, kätköilemään, uimaan ja kuntosalille. Haluan myös tavata jossain vaiheessa muutaman uuden tuttavuuden ihan IRL ja liudan vanhoja ystäviä, jotka toivottavasti eivät ole liikaa hermostuneet laiskasta yhteydenpidostani, tai viimeaikaisesta raivostuttavasta kokoaikaisesta valittamisestani. Ihaninta tässä on taas se, että tunnen haluavani ylipäätään edes jotain pitkästä, pitkästä aikaa. Piehtarointi synkissä vesissä ei todellakaan tee hyvää, millään lailla.

Ne saakutin työasiat lutviutuvat tuossa ohessa, niillekään en mitään voi, joten luvutusvoitto tällä kertaa tuon asian suhteen. Odotan muiden tekevän osuutensa, siis sen mistä heille ison määrän rahaa joudumme maksamaan ja lakkaan vouhkaamasta turhasta. PISTE. Niin.

Toivottavasti illalla saan sanoa toisen kerran tällä päivällä JES, että kotikotona ei kenelläkään ole oikeasti hätää. Että se yksi vaiva oli oikeasti vaan jotain melkein harmitonta, ei mitään vakavaa. * pieni huokaus* tälle asialle.

****************
kello 17.18.
JES
Uutiset lääkäriltä on helpottavia, se onkin vain astmaa. :) Ei keuhkosyöpää, nyt kun vielä onnistuisi tuo tupakanpolton lopettaminen. Pidän peukkuja.