maanantai 26. toukokuuta 2008

Häntä koipien välissä

Poistin itseni ja suosikkini Blogilistasta, mutta jouduin mönkimään sinne nolona takaisin. En mie osaa olla ilman sitä kun noita seurattavia suosikkeja on aikasta paljon ja runsaasti. Tai paremminkin en ole vielä löytänyt Blogilistaa korvaavaa, hyvää ja helppoa palvelua.

Vietän jälleen viikonlopun ja mökkeilyn jälkeistä elämää. Olen taas täällä einiinvehreällä Susirajalla ja taas tympii täällä elo ja olo. Ja taas minä valitan... :( Höh. Poikkeuksena Hanikin on täällä tekemässä kouluun liittyviä juttuja tän viikon, eli sikäli on paljon paljon kivempaa ja lutuisempaa eloa. Onneksi kissat saivat jatkaa kesälomailujaan maaseudun rauhassa, säilyypähän nuo minun vähäiset kukkani näiltä pieniltä nelijalkaisilta tuholaisilta. Jos ne eivät syö niitä niin ainahan kukkaset voi pudottaa lattialle ja varmistaa näin kukkien täydellinen ja onnistunut tuho. Ne on nää mirrit vähän tällaisia...täystuhoja hetkittäin.

Syötiin eilen pitkän päivän jälkeen oikein epätervellinen pizza ja nyt sitten koko asunto ja me molemmat Hanin kanssa haistaan valkosipulille ihan kunnolla. Huh. Hävettää melkein tämä löyhkä, mutta josko se siitä häviäisi pikkuhiljaa. Se haju siis. Pitänee välttää hönkimästä suuremmin kehenkään päin, en varmaan voi linnoittautua kotiinkaan odottelemaan hajun hälvenemistä ja samalla siis vältellä ihmiskontakteja.

Olin tossa hieman huolissani miespuoleista ystävästäni, joka "katosi" reilu viikko sitten tavoittamattomiin. Yleensä ollaan oltu lähes päivittäin yhtyksissä edes tekstareilla, mutta nyt miehestä ei kuulunut yhtään mitään ja puheluihin/tekstareihin ei tullut mitään vastausta. Herra on joskus suututtuaan mököttänyt minulle muutaman päivän, mutta tallainen hiljaisuus on ollut ihan ennenkuulumatonta ja outoa. Eilen illalla tuli kuitenkin mieheltä tekstari, että elossa on ja sairaalassa on ollut syystä ja toisestakin. Eipä siis meikäläisen vaistot olleet ihan kadoksissa, mutta kunhan herran nyt toipuu niin pitänee kysellä mitä oikein tapahtui. Pelottavaa kun joku häviää tuolla lailla täysin kadoksiin... Hui.

Ei kommentteja: