Lörtsy

Tuli käytyä paikallisilla markkinoilla ja ostettua lämmin lörtsy lounastauolla syötäväksi. Siis puhun nyt tästä herkusta. Hyvää se taasen oli, ei mahda mitään. Moista saalistani työpöydän äärellä lounastaessani ajatukseni lähtivät jälleen kerran omille teille, sillä sitä myöten kun makuhermot heräsivät heräsivät myös muistotkin eloon. Viime kesä, lörtsyt, kallio, Savonlinna . Huokaus sentäs.

Aamulla suurta hämmästystä aiheutti yöllä näkemäni varsin seksipitoinen ja hämmentävä uni. Olin unessa naispuoleisen ystävän kanssa jossain illanistujaisissa. Täällä eräs miespuoleinen herra (asiakas työympyröistä) teki tuttavuutta kanssani. Torjuin miehen lemmekkäät tarkoitukset tokaisemalla, että olen rakastunut toisen. Naiskaverini kysyi minulta saisiko hän tuon miehen, jos minä en häntä halua. Eipä siinä sen ihmeempiä lupia enää tarvittua ja parikunta aloitti varsin villit leikit siinä sängyssä. Sängyssä jossa minunkin kuuluis nukkua. Siinä ne sitten lemmiskelivät, samassa sängyssä missä minä leikin nukkuvaa ennenkuin sopivan tilaisuuden tullen osasin hipsiä karkuun.

Tosielämässä naispuoleinen ystäväni ei vieraissa varmaan kävisi ja tuskin minulta lupaa kysyisi noihin leikkeihin. Ehkä olisi syytä mieheltäkin jotain kysyä, nyt hän kauppatavaraksi rinnastettavissa oleva asia. Kauppatavara jonka minä lupasin ystävälleni kun en itse hänellä halunnut leikkiä.
Mikäs se nyt vaivaa kun näen miehistä unta. Onko kuun kierto tietyssä paikassa,  vai tekeekö alitajunta  nyt tepposiaan. Tässäpä sitä taas kallonkutistajalle riittäisi tulkittavaa. :) Vai kaivanko sen unikirjan kehiin?

Tämä taisi olla sitten se 701 blogikirjoitukseni. Aikasta monta vuodatusta, ettenkö sanoisi. :)

Sunnuntai

Yöunia takana lähes 9 tuntia. Uni oli laadukasta, yhtäjaksoista ja elvyttävää, joten nyt taas jaksaa. Ihanaa.
Vieressä juuri keitettyä kahvia, kauraleipäviipaleita päällystettynä tomaatilla ja juustolla. Aamu alkaa siis kovin leppoissa ja tyytyväisissä mielialoissa.

Pohdiskelin taannoin seksin, seksuaalisuuden ja fyysisen vetovoiman merkitystä. Nyt katseltuani ja kuunneltuani ympäristön tapahtumia ja vähän itseänikin siinä ohessa totean, että toisinaan kaipaisin kovasti sitä on/off kytkintä. Että sen ominaisuuden voisi kytkeä tarpeen vaatiessa kokonaan pois päältä.
Seksiä harrastetaan toisinaan ihan vääristä syistä. Velvollisuudentunnosta, halusta tulla hyväksytyksi, pelkästä läheisyydenkaipuusta. Sitä voi pihdata, sillä voi hallita, sillä voi loukata toista niin syvälle ettei tuhoja voi edes aavistaakaan. Kuinka monta rikottua perhettä ja onnetonta eroa/ihmissuhdekriisiä, puhumattakaan muusta väkivallasta moinen "ominaisuus" on aiheuttanut. Päätökset toki tekee jokainen yksilö itse, mutta saahan siitä ainakin hyvän tekosyy ja oikeutuksen teoilleen. Parhaimmillaanhan se on voimavara ja se elämän suola, niinkuin joku joskus on sanonut. Itse olen vaan asiaa viime aikoina joutunut miettimään negatiiviselta kannalta ja nämä negatiiviset piirteet lyö silmille aika rankasti juuri tällä hetkellä. Kaikenlaista sitä pitääkin miettiä ja vielä näin sunnuntaina.

Huomasin eilen itsessäni oudon ja yllättävän piirteen. Minä, joka olen vuosien saatossa mestarillisesti oppinut haistelemaan muiden tunteita ja mielialoja, alan näköjään unohtaa tämän taidon. Tai luulen, etten ole unohtanut sitä, olen kääntänyt tämän taidon toisinpäin. Kuulostelen nykyisin itseäni ja tunteita, en siis enää haistele muiden ihmisten tunnetiloja siinä mittakaavassa mitä joskus olen tehnyt. Loistavaa.

Loistavaa on myös se, että olen saanut ystäviltä, rakkailta ja läheisiltä palautetta pienoisista edistymisen askeleistani. Minä uskallan näyttää tunteitani paremmin, niin hyvässä kuin pahassakin. Minä avaudun ja kerron itsestäni, siitä miltä MINUSTA tuntuu, puhun suoraan ja kestän aika hyvin sen suoran palautteen takaisinpäinkin. Toki matkaa on vielä jäljellä vaikka kuinka paljon, mutta on ollut loistava asia huomata etten ole käynyt kipeitä asioita ihan turhan takia läpi. Muutosta on nyt jo nähtävissä. Turhaan sitä melkein kliseistä sanontaa ei ole lausuttu, eli puhukaan toisillenne. Oikeasti, rehellisesti, raadollisesti. Puhukaa kaikesta, myös niistä negatiivisistakin tunteita ja olotiloista. Yksin tätä olisi vaikea käydä läpi, joten olen enemmän kuin kiitollinen ystävilleni.

Nyt kuitenkin pienen akvaarion kimppuun. Tulisukaravut kasvavat ja voivat hyvin, joten poistun nyt reippaasti vedenvaihtoon.

Uneton yö Savossa

Tämä helle tekee tepposensa, ei oikein nukuta +28 asteen lämpötilassa. No nukuinhan minä muutaman hassun tunnin, mutta heräsin kuitenkin aivan liian aikasin pyörittelemään asioita mielessäni. Keskusteltiin yllätyspuhelussa eilen illalla ystävän kanssa. Edellinen puhelu oli jokunen aika sitten päättynyt varsin kiukkuisissa merkeissä sähiseviin ja piikikkäisiin kommenteihin, mutta onneksi tällä kertaa molemmat oltiin huomattavasti rauhallisempia ja rakentavempia. En oikein tiedä mitä mieltä oikeasti olen keskusteluiden sisällöstä, mutta olen älyttömän onnellinen siitä että ollaan ylipäätään saatu keskusteltua avoimesti asioista. Kadonnut keskusteluyhteys hiersi minua enemmän kuin arvasin itsekkään. Keskustelut eivät olleet tällä kertaaa kovinkaan kevyitä ja mietittävää jäikin paljon yleisellä tasolla esim. seksistä ja syistä miksi ihmiset päätyvät suhteisiin. ;)

Miksi ihmiset päätyvät ylipäätään harrastamaan jotain puuhasteluita, tarvitaanko siihen aina tunteita ja minkälaisia tunteita, pitäisikö sitä järjen ääntä aina kuunnella, vai kannattaako antaa vaan mennä tunteella?. Onko seksi ja/tai suhde parempaa, jos mennään tunteella, vai onko kaiken järjen vievä intohimo kaiken pahan alku ja juuri. Luin hiljattain jonkun lepakon blogia (anteeksi en nyt muista kenen) jonka jossain tekstissä pohdittiin ajautuvatko lepakot suhteisiin liian paljon ystävyyden kautta. Että ollaan ensin ystäviä ja sitten kun ei välttämättä muuta "erikoisempaa" kummallakaan ole, niin ajaudutaan suhteeseen, vaikkei siinä sitä jalat alta vievää tunnetta olisikaan. Blogissa pohdiskeltiin aihetta, onko hillitty rakastuminen ystäväpohjalta jotenkin parempi, kuin äkillinen rakastuminen ja jalat veteläksi vievä himo ja halu/rakastuminen. Niin, näitä hyviä ja huonoja tarinoita on varmaan tullut itse kenellekin vastaan elämän varrella ja ilmeisesti ihan samalla lailla rakastumisen tavasta huolimatta ollaan päädytty eroon. Itsekin olen molempia tapoja kokeillut ja todennut, että ihan sujuvasti molemmilla keinolla ero on ollut edessä ennemmin tai myöhemmin. Ikuisuuskysymyksiähän nämä ovat, samaten kuin se, miksi jonkun kanssa kemiat vaan toimii ja toisen kanssa sitten ei, vaikka toinen tyyppi olisi järjellä ajateluna se paras mahdollinen kumppani.

Kävin eilen myös katsomassa pesäpallo-ottelua Jyväskylässä ja olipas pitkästä aikaa taas mukavaa päästä seuraamaan peliä. Tykkään nykyisin ajella autolla, nauttia ajellessa musiikista ja liikkua vapaasti paikasta toiseeen. Matkaa peliin tuli vajaat 300 kilsaa, eli maailma ei nyt pelastu ja hiilidioksipäästöt eivät tosiaankaan pienene autoiluni takia. Minä sain kuitenkin taas rutkasti mielenrauhaa elämääni ja vilpitöntä hyvää oloa. Oli ihanaa oivaltaa viihtyvänsä taas pitkästä aikaa ihan yksinkin ja nauttivani elämästäni tällä hetkellä juuri tällaisena kuin se nyt on. Niin-n ja pelistä voisi sanoa sen verran, että olipas siellä paljon lepakkoeläimiä liikenteessä, melkein olisi voinut luulla paikallisen Setan kokoontuneen siellä eilen. :) Pelillisesti ottelu ei ollut mitenkään huippuhieno joukkueiden todella suuren tasoeron takia, mutta kiva sitä oli käydä kesäisessä illassa katsomassa. Tahtoo lisää :)

Tulipas tästä taas avautumispostaus. Ilmeisesti tähän tuli nyt vähän nukkuneen naisen hieman hakusessa olevia ajatuksia, mutta eiköhän ne ajatukset tästä kirkkaammiksi pikkuhiljaa muuutu. Syytä ainakin olisi ihan jos tulevaa työpäivää ajatellen. :)