Pidennetty, leppoisa viikonloppu on takana. Aika meni yllättävän nopsaan ihan kotinurkissa pyörisessä, joten mitään raportoimista erikoisten tapahtumien tai tekemisten osalta ei taida olla. Pakastin on nyt täynnä herkkuja ja vielä kun saisin joulutorttuja tekaistua, niin siinähän sitä leipomista vähäksi aikaa. Eilen lähti 4 albiinopartista maailmalle (Tamperelle) ystävän suosiollisella avustuksella. Kiitos. :) Pienessä akvaariossa tulisukaravut ovat lisääntyneet kiitettävässä määrin, pieniä poikasia vilistelee siellä sun täällä ja näköjään neljä rapumammaa näyttää odottavan pyörine masuineen jälkikasvua. Katsotaan tuleeko jossain vaiheeessa altaaseen ylikansoitusta, mutta nyt poikaset ovat vain hyvä asia.
Vierailevien kissavieraiden pienimuotoiset sotkut on nyt siivottu ja kukat palautettu komeroevakosta takaisin päivänvaloon. Pitkät, hyvin nukutut katkeamattomat yöunet helpottivat kummasti, eli nyt taas jaksaa arjen pyöritystä. Nyt voin taas kuvitella käyväni melkein täysillä, kun univajeet on paikattu. Positiviista on myös se, että paskavarvaskissa ei enää ollut kotimatkallaan rannikkolle paskavarvas. Ainostaan kusivarvas tällä kertaa. ;) Vaipat sille pitäisi olla. Niin.
Kovin on siis tasaista tämä elämä. Hyvä näin. Ilmeisesti jotain on tapahtunut, korvien välissä ja ennenkaikkea sydämessäni. Aika tekee näköjään väistämättä tehtäviään ja tässä tapauksessa se on vain, ainoastaan ja pelkästään hyvä asia. Järjen ääni on saanut taas voiton kaiken maailman haihatteluista, näin asioiden kuulukin olla. Noh, elämäähän tämä vaan on. :))
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti