tiistai 23. elokuuta 2011

Reikiä rahalle

Ostin viikonloppuna akvaarion. Kappalemäärissä sen kolmannen pytyn, jos vaatakomerossa lojuvaa pikkuallasta ei lasketa lukuun mukaan. Täytettyjä vesilitroja huushollista löytyy tällä hetkellä 500. Hui. Ostoksen jälkimainigeissa löytyi heti näitä rahareikiä, tärkeimpinä taitaa olla uudet loisteputket. Nykyiset putket ovat kovin pahanväriset ja nykyisellä valaistuksella altaan vesi on, ettenkö nyt ihan suoraan sanoisi kusen väristä. Eikä se näytä hyvälle, ei yhtään. Toinen heijastin pitäisi uusia loisteputkeen ja ulkosuodattimen tarvettakin pitäisi miettiä. Kalasto mietityttää myös kovasti ja pitäisihän sinne saada sitä ja tätä muutakin uutta... Tällä hetkellä altaassa majailee pelkästään muutama albiinopartamonni, mutta saatuani albiinot myytyä kalasto tulee muuttumaan siinäkin altaassa. Höh. Koetan pitää sen järjen päässäni ja tehdä hankintoja maltillisesti, kerrankin.

Niin ja näitä mussuikoita toivoisin löytäväni vielä jostain kohtuuhinnalla. Reilu kymppi yhdestä kalasta on aika suolainen hinta, varsinkin kun kaloja tarvitaan se reilu parvi. Helmimonninen on hän.
Ehkä sitten tuhlaa rahani tähän kalaisaan ja märkään harrastukseen, kun se muutto ja sitä myötä lisääntyneet asuinkustannukset eivät toteutuneet. Hannasin taas sen muuton suhteen. Tai siis järki voitti, en ollut edelleenkään valmis iskemään reilua sataa euroa lämmitys- ja vesimaksuihin kun nykyisessä kämpässä ne kuuluvat tähän vuokraan, eli olen näemmä edelleenkin pihi.

Aamun painajaiset palasivat näemmä taas. Tällä kertaa unissa oli yksi kuollut kavioeläin, hevosen lapsi eli siis varsa. :( Elukka oli unessa syönyt muovipussin laitumelta ja kuollut siihen. Jostain syystä minua syytetiin tästä episodista, vaikka IRL on kovin epätodennäköistä hevosen syövän moisiä roskia. Kovin se oli nätti ja sievä varsa vielä kuolleenakin, joten säästyi suuremmilta traumoilta kun unessa ei näkynyt verta, suolenpätkiä tai muuten vaan inhottavia yksityiskohtia. Kysymys kuitenkin kuulu miksi näissä unissa koko ajan kuolee joku. En ymmärrä...

Pikkuhiljaa eteen hiipivä syksy arveluttaa. Monessakin mielessä. Syksyltä on odotettavissa paljon hyvää ja mukavaakin, mutta toivon että se tuuri/onni ja kohtalo on tällä kertaa suopeampi. Jos nuo asiat järjestyvät kaikkien osapuolien kannalta hyvin ja sujuvasti. Katsotaan nyt. Hieman kyllä pelottaa... Toivottavasti ihan turhaan.


Ei kommentteja: