perjantai 26. elokuuta 2011

Itkusta

Niin  itkusta sananen. Saa itkeä, pitää itkeä, on hyvä itkeä. Niin ilosta, kuin surustakin tai muista tunnekuohuista. Olen yllättänyt itseni itkemällä ja nauramalla yhtäaikaa hyvin herkällä ja voimakkaalla hetkellä ja tiedän eräiden myös tyytyneen pelkästään itkuun. Ihanaa, että tuntuu ja että tuntee. Minäkin opettelin se taidon vasta aikuisiällä ja enää en mene piiloon ja pakoon kun kyyneleet alkaa virrata. ItkuIita olen joo, mutta entäs sitten. Muistan ikuisesti menneisyydestä ne tärkeän ihmisen suusta taannoin sanotut sanat, onko sinun pakko taas vollottaa, ei tässä ole mitään itkemistä. Ei kukaan toinen voi minulta kieltää sitä, että minuun sattui tai tuntui pahalta. Ei kukaan muu voi sanoa, mitä kannattaa itkeä ja mitä ei. *PRKL*

Käytin tuossa myös hieman muokkaustoimintoa joissain teksteissä. Teksteistä tuli liikaa harmistuksia ja väärinkäsityksiä, joten ehdottomasti parempi näin. En halua mitään mielenpahoittamisia yhtään mistään. En todellakaan. Nih.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Joo - kukaan eikä mikään saa kieltää itkemästä. Itse sain onneksi hiljakkoin alkaessani kyynelehtiä kuulla sanat: "älä käännä kasvojasi poispäin..." Se tuntui hyvältä.

Eli anna virrata vaan :)

Kela2

Vesihiisi kirjoitti...

Juu-u, olen tosiaankin antanut virrata. Ihan estoitta. Moinen kommentti liittyi menneisyyteeni kauan aikaa sitten, joten nykyinen lähipiirini on tästä ominaisuudesta saanut nauttia/kärsiä ihan riittämiin.