Partispennut

Ovat nyt tän kokokoisia suursyömäreitä. Vieressä oleva perhoskirjoahven olkoot mallina kokoluokasta,joten kohta nämä alkavat jo olla luovutusikäsiä/kokoisia. Löytyykö kiinnostuneita?

Kaikenlaisia hämmästelyitä

Yhä vaan ja edelleen jaksaa hämmästyttää nuo hakusanat, millä porukat ovat tänne eksyneet. Tämän vilkaisun perusteella voisi pikaisesti pääteltä, että ihmiset ovat kovin selkäsairaita ja seksistisiä. 54.5 lumbago on ollut kovin suosittu hakusana ja erikoisin sitten huora herra. Jep, jep. Tästä blogista löytyy sekä huoria, että herroja..

Tänään pitkästä aikaa on tiedossa hieman erilainen työpäivä. Pääsen/joudun suoriin asiaskontakteihin puhelimitse. Eilen jo vähän verestin muistojani entisestä duunistani ja verenpaineet nousivat kertaheitolla. Tuota duuniako minä jaksoin reilun vuoden ihan järjissäni, ihmetellä ihan täytyy.

Sitten muutama hupaisa kuva kissaystävän touhuista kotonaan emäntänsä luona. Juu ja Ei. Hän ei ole kuollut kuvassa, vaikka siltä vähän näyttää. Tuota suurta mielenkiintoa reppuhin ja laukkuihin minä en kertakaikkiaan ymmärrä, mikä siinä niiden päällä makoilussa on niin hauskaa. Tässäkin on pehmyt sänky, minkä päällä on kova reppu ja sen repun päälle hän sitten menee. Ei voi ymmärtää. Vai liekkö sitten taktiikkana joku omistussuhde juttu, hän merkkaa kaikki tavarat omikseen vaikka sitten karvaamalla ja makoilemalla niiden päällä.

Kaupassa nähtyä ja kuultua

Se kuunteli tarkkaavaisesti, nouti tarvittaessa käskystä, seurasi sujuvasti vierellä, totteli käsimerkkejä ja kesti kärsivällisesti omistajansa äksyilyt ja moitteet. Erittäin hyvin koulututettu, vaalea ja lihaksikas yksilö. Voi miespoloa.

Mitä hän oli tehnyt ansaitakseen moista kiukuttelua ja äyskimistä, sanoisinpa että julkinen nöyryyttäminen taisi tuottaa jotain tyydytystä vaimolle. En voi kun ihmetellä mihin moinen justiina sitä miestä tarvitsee, kun noin kaltoin sitä kohtelee. Yleensä kun aikuiseta ihmistä ei käskytetä, että mene tuonne, pysy tässä, ota se, palauta tuo ja mies vaan nöyrästi katse maahan luotuna työnsi kärrejään, maksoi ostokset ja kantoi vaimon pakkaamat ostokset. "Kun et sinä näitä osaa pakata kuitenkaan kunnolla... " jäi soimaan korviini, kun pakkasin omia ostoksian viereiseltä kassahihnalta kassiini. Voi ei. Tässä kohtaa voit taas vaan ihmetellä parisuhteita ja -suhteettomuuksia.

Kurkussani tuntuu juuri nyt tältä, Olenkohan tulossa sairaaksi?

Niin-n ja taitaa se kevätkin tehdä tepposiaan mielelleni, kovin on eläväiset ja höttöiset ajatuksenjuoksut minulla tätä nykyä. Kiva toisaalta tuntea taas elävänsä pitkästä, pitkästä aikaa. :) Mieli on aikalailla kuvan kaltainen tällä hetkellä...

Kaunista huomenta

Juu, harvinaislaatuisesti hyväntuulista sellaista. Nukuin melkein 8 tuntia viime yönä ja nyt on varsin levännyt olo, liekko sitten levollisuuden syy muutamassa lihasrelaksantissa mitä armeliaasti kitaani viime yönä nappasin. Mul on siis taas vaiva, selkä sentäs ei ole prakannut mutta oi ja voi noille hartioille. Päätetyöskentely on siis helvetistä, ei mahda mitään. Huomaan usein iltapäivisin istuvani kaula pitkällä ja hartiat lynässä sen näytön edessä. Aloin jo epäillä näkökykyäni, enkö näe kunnolla näytölle, kun noin typerästi pitää kuikuilla. Ei tarvitse suuremmin etsiä sitä syytä kun on pää kipeä ja hartiat jumissa. PÖH.

Hieronta tekisi kyllä enemmän kuin vain hyvää. Kipeiden lihasten hierominen on vain kovin kipeää tekevää, hieronta ei ole kenellekkään kovin kivaa kun huudan ja valitan heikkopäisenä. Akupunktio olisi varmaan se vähemmän kipeä vaihtoehto, mutta kun mie vähän pelkään niitä neuloja ja toisaalta mistähän minä täältä "korvesta" akupunkition hallitsevan henkilön löydän.

Ja aasinsiltaa pitkin seuraavaan aiheeseen. Olen kovin ja perinjuurin kyllästystynyt tähän eteläsavolaiseen "korpi"elämään. Paikkahan on ihan kiva ja silleen, mutta kun minun mieleni ei ole seesteinen täällä. Vika on siis tällä(kin) kertaa minun pääkopassani. Haluan selkeäsi muuttaa täältä pois, heti, jonnekkin. Valitettavasti tässä vaihessa ne faktat iskee silmille ja vähän korvillekin. Mulla on vakiduuni, ei nyt niin herkku työ, mutta vakiduuni kuitenkin ja en ole valmis siitä ja säännöllisistä kohtuullisista tuloista luopumaan. Ajatus muutosta ja uusista elämänkuviosta on muhinut päässäni jo jonkin aikaa, eli ehkä tälle tyytymättömyydellä pitää tehdä ihan käytännön tasollakin jotain. Ehkä aloitan sen CV:ni päivittämisen jo heti tänään...

Kevättä odotellessa kuva puutarhalta ja sitten se arki mikä minua odotti maanantai-aamuna. Räntäsateessa ajelu edellisenä iltana oli jättänyt jälkensä varsin jäisessä muodossa... Haaveilin aamulla pistäväni auton lämpiämään vain havaitakseni, että pistoke oli niin syvässä jäässä, että ei kannata edes yrittää. Tällä kertaa ei tarvinnut edes käyttää kuvankäsittelyä rekkarin peittämiseen. Kätevää. :)

Eheyttäkää minut!!!

Pahoitin jälleen kerran mieleni erehtyessäni katsomaan A-talkin ohjelmaa Pitäisikö kirkon siunata samaa sukupuolta olevat parit. Koskahan minä oppisin taas suojelemaan itseäni ja jättää nämä "parempien uskovaisten" ihmisten kiihkohöpötykset sikseen.

En edelleenkään suostu uskomaan olevani rikkonainen ihminen, joka pitäisi eheyttää väkisin. Olen onnellinen näin ja väitän jopa olevani ihan hyvä ihminen ja sitä kukaan ulkopuolinen ei oikeastaan voi edes tietää, mitä tunnen ja minkä koen elämässäni tärkeäksi. Miten jollakulla on kuitenkin joku ylimaallinen oikeus julistaa minut synnilliseksi ja pahaksi ihmiseksi vain sen takia, että rakastan naista. En ymmärrä, en. Miten toisille on annettu oikeus tuomita lähimmäisiään jonkun kirjan antamien oppien mukaan ja mikä heistä tekee sitten niin paljon parempia kuin kaikki muut. Toisaalta, ehkä elämä olisi helppoa kuin voisin sokeasti luottaa jonkun opuksen ohjeisiin, tarvitsematta itse tuntea tai ajatella mitään, tai hyväksyä mitään mikä vähäänkään poikkeaa omista normeista. Tekopyhää sanon minä.

Hemmetti sentäs. Otinpa taas lämpöä näistä jutuista. Puh, ehkä kykenen järkevämpään analyysiin aiheesta hieman rauhoituttuani, mutta juuri nyt tuntuu pahalta. Kirkosta eroamiseni taitaa taas olla piirun verran lähempänä... Surullista.

Uudet ihastukset

Perhoskirjoahvenia. Wau. Haaremi heitä pitäisi olla, mutta saa nyt nähdä tuliko kuitenkin ostettua 2 koirasta ja yksi naaras. Tarkoitus oli tietysti toisin päin, mutta katsotaan nyt ihan rauhassa mitä oikeasti tulikaan hommattua.

Tuhmat pojat ja onnellinen mirri

Onnellinen mirri lähtee tänään takaisin kotiinsa. Nyysk. Nukkatyräkki aka. tuhma poika oli taas kylvänyt siementään menestyksekkäästi ja pelastin muutaman taimen jatkokasvatusta varten. Onkohan jo vähän keväistä fiilistä liikenteessä?

Niin ja hyvää ystävänpäivää kaikille :)