Kolmen tunnin yöunet eivät oikein riitä minulle, eli unirytmit ovat sitten lahjakkaasti sekaisin. Pidän itseäni tässä väkisin hereillä ja olen toivottavasti illalla jo riittävän väsynyt nukkuakseni yöni yhtäjaksoisesti, ilman ikäviä monen tunnin hereillä olemisia.
Itse työpäivä meni nopeasti, ilman kipuja ja ihan reippaalla mielellä. Ikävinä uutisina minä ilmeisesti olen se ainut joka meistä kolmesta ei-vakkarista saa jatkaa kesän ylin töissä. Tuntuu ikävältä nähdä järkyttyneitä ja itkeviä työkavereita enkä voi välttyä ajatukselta, että miksi minä saan jatkaa, mutta kaveri ei? Katsotaan nytten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti