Uuden vuoden lupauksia ei ole tullut tehtyä, eli ei tarvitse tuntea jo etukäteen huonoa omaatuntoa rikotuista lupauksista. Pakkasta on ja aika menee flunssan kourissa kituvan Hanin paapomiseen. Odottelen flunssan iskevän itseenikin ja jos ihan rehellisiä olen niin en olisi yhtään pahoillani sairaslomasta. Jopa ajatus äkäisestä flunssasta viehättää tällä hetkellä enemmän kuin tuo töihin meneminen. Sen verran ylimääräistä kakkaa ja häslinkiä siellä tällä hetkellä on, että jaksamisen kanssa alkaa olla välillä vähän niin ja näin. *huokaus* Voin vilpittömästi todeta, että idiootti tehdasduuneissakin liukuhihnaduuneissakin oli puolesta. Työt eivät seurannneet kotia, ei ollut kaaosta odottamassa työvuoron alkaessa töissä ja tekemättömät työt eivät todellakaan ahdistaneet. Hartiat/niska eivät olleet ihan niin jumissa kuin ne nyt päätteen edessä työskennellessä ovat ja vastuu ei todellakaan painanut. *huokaus*
No se siitä. Muuten kait elo on tasaisen tylsää, viikonloppusuunnitelmat meni vähän uusiksi tuon Hanin sairastumisen takia, mutta eiköhän tässä ole tuota aikaa vielä reissata ja touhuta sitä sun tätä tulevaisuudessakin. Hani palaa opinahjoonsa kolmen viikon joululoman jälkeen ensi viikolla ja minä joudun taas opettelemaan nukkumisen yksin. Nyysk. Muita harmistuksen aiheita ovat lievä huono omatunto heikosti hoidetuista akvaariosta ja pohdinta miten naarmut gpsin näytöstä saisi pois. Odottelen kovasti valoistuvia päiviä ja toivottavasti sitä myöten lisääntynyttä energisyyttäkin. Eli sitä odottellessa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti