Enpä muista koskaan itkeneeni näin kovasti kivun takia, mutta viime yönä minun piti purra tyynyä ja itkeä fyysistä tuskaa pois. Vahvimmat myrkkylääkkeet olivat keittiössä ja minä sängyssä ja eipä se matka sängystä helpotuksen tuovien lääkkeiden luo ollut kovinkaan helppo taivaltaa/raahustaa/hiipiä. Jokainen kääntyminen, nousu ja liike piti miettiä etukäteen ja tehdä varoen ja vessassa käyntikin on oma rituaalinsa ja erikoisuutensa. Eli kivut jatkuvat, mutta onneksi riittävä määrä tabuja vei aamuyöllä tuntuman alaruumiista kokonaan pois ja saatoin jopa horrostaa hieman. Hani soitti yöllä kovimman kipuiluni aikana minulle ja meinasi jo hädissään soittaa minulle ambulanssin, sen verran tuskaiselta, hätäiseltä ja sekopäiseltä olin ilmeisesti kuulostanut. Niin-n ja minunko pitäisi olla ensi viikolla töissä työkuntoisena ja täysin kuntoutuneena?
Ilostumisen aiheita elämään toi tänään juttu Islannin uudesta pääministeristä. Oudoksuttaa vaan hieman median tapa analysoida heti ihmistä moisten ominaisuuksien kautta, tekeeko julkilesbous hänestä sitten paremman vai huonomman pääministerin. Hienoa silti ja pesti on varmasti haastava nykyisessä Islannin(kin) taloustilanteessa. Julkilesbosta pääministeri
Niin-n ja nyt kun on valitettavasti ollut aikaa tuijottaa telkkua voin vain ihmetellä mitä kaikkea kakkaa sieltä näytetään. On remppaa niin keholle, mielelle kuin taloillekin. Omituisia helvetillisiä lomia, perheidylleja ja vaikka ties mitä. Koko elämän kirjo tulee käytyä läpi, kun on avioparit kriisissa heti tahdon sanomisen jälkeen ja sitten kriiseillään lapsen saamisesta ja sen uhmaiästä ja nuorennusleikkauksia vanheneville ja muuta naaman tuunausta siinä ohessa... höh.Kaikkea kukkua. (Anteeksipyyntö nyt vaan teille kaikille,jotka moisia ohjelmia ihan mieliksenne katselette).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti