Itkin taas. Tällä kertaa en omaa oloani tai kipuani, vaan netin syövereistä lukemiani tarinoita eläinten kaltoinkohteluista. Yksi humalainen tappaa koiransa tiputtamalla sen 12-kerroksesta parvekkeelta maahan, toinen hullu päättää opettaa puolivuotiasta koiranpentua vasaralla hakkaamalla, yksi kasvattaja "unohtaa "ruokkia brassejaan ja joista kolme kuolee nälkään ja yksi ilmeisesti selvisi hengissä.
En tunne tarinoita tarkemmin, en henkilöitä tekojen takana enkä alan harrastajia, mutta aina kun viattomat elämet kärsii niin kysymys kuuluu MIKSI? Äskettäin oli myös mediassa jälleen kerran juttuja lantaan hautautuneista nautaeläimistä Etelä-Savossa...
Niin. Eipä tuohon voi mitään sanoa. Mitä kävi myös sen miehen ja isän mielessä joka tiputti lapsensa sillalta 58m jokeen keskellä aamuruuhkaa. Isän kaksi muuta lasta katsoivat autosta kuin isä tiputti tyttärensä alas...
Ehkä joskus olisi hyväksi olla vaan poissa kaikista mediosta, sulkea silmänsä ja korvansa ja leikkiä onnellisen tietämätöntä kaikesta siitä mitä ympärillä tapahtuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti