Uusi tukka ja vanha auto kiiltäväksi vahattuna

Olipas tehokas viikonloppu.

Sain käytyä kampaajalla, ostettua sen mikroaaltouunin ja hoidettua parisuhdetta siinä ohessa. Oli lämpöä, läheisyyttä ja vähän lempeäkin eli en valita :) Autokin kiiltää kun sain vahattua ja pestyä sen ihan käsipelissä ja kunnolla. Sosiaalista elämää tuli vietettyä vanhempien ja sisarusten kanssa, sekä paijattua vanhempien seropi koiraneiti TT.



Koiraneiti TT itse vaan oli niin säikky ukkosen takia, että pyöri vaan jaloissa ja sisällä ja lempipuuha eli myyrien metsästäminen pellolla ei kiinnostanut neitiä sitten pätkän vertaa. Ihmettelen edellenkin sitä vaistoa, millä eläimet älyää sen tulossa olevan ukkosen paljon ennenkun edes ensimmäiset pilvet ovat taivaalle tulleet ja ennenkun meillä ihmisillä on mitään aavistustakaan alkavasta myrskystä.

Nyt vaan ihmettelen, että pitäisikös sitä taas jaksaa tuleva viikko töissä. Väsyttää nyt jo viikonlopun jäljiltä ihan hemmetisti. :( Muita järkytyksiä oli tietää että ystävänäni kissaipana osoittautuikin pojaksi oletetun tyttöelävän sijaan. Että Adalmiina-Josefiina on nyt sitten poika, mutta toivotaan että tämä sekaannnus ei aiheuta kisulle itselleen suurempia ahdistuksia. Pennuilla oli perjantaina muuten heidän elämänsä ensimmäinen eläinlääkärikeikka rokotusten antamisen tiimoilta ja se sujui kuulema ilman sen ihmeempiä järkytyksiä. Kuukauden päästä olisi sitten tehosterokotuksen aika.

Ihan perse päivä

Juu, siis vituttaa. Jaa, että mikä. Eli ihan kaikki ja ei mikään. MURRRR. Hartiat ovat jumissa, päähän koskee ja ärsyttää. Surettaa ystäväni, joka on suhteessa, vaikkei rakasta miestään. Kun hän ei kuulema osaa olla yksin ja mitenkäs hän sitten pärjäisi taloudellisesti yksin ja ja ja miljoona muuta tekosyytä. Voi taivas sentäs, tekee ihan pahaa katsoa vierestä moista saamattomuutta. Siinä suhteessa miehellä on miehen erittäin hallitseva ja alistava rooli ja aivot, nainen tiskaa ja tekee ruokaa ja antaa pillua kun miestä joskus sattuu panettamaan. *huokaus* No jaksamista heille, enhän minä mitään mistään tiedä sillä henk.koht. juttuja nämä ovat. Minä itse olen asunut yksin kohta 5 vuotta, eli enhän minä enää edes muista mitään avoliiton ihanuuksista ja velvollisuuksista.

Ja miksi niin moni on alentunut toiseksi naiseksi, minäkin myönnän joskus menneisyydessä erehtyneeni moiseen rooliin. Miten tyhmä sitä onkaan ja olikaan kun uskoo, että ei siinä avioliitossa ole mitään muuta kuin yhteiset lapset ja velat. Ja paskat sanon minä, kusetusta se kuitenkin on. Alan pikkuhiljaa kuulostamaan katkeralta vanhaltapiialta, juu. :(

Mikroaaltouunikin otti ja sanoi sopimuksensa irti savun ja kipinöiden kera. Sekin vielä, tosin kestihän tuo moinen vehje 15-vuotta päivittäistä käyttöä eli ehkä sen elinkaari olikin jo aika tulla loppuunsa. Paistoin pitkästä aikaa myös lihapullia, mutta paha karma ei onneksi tarttunut tähän juttuun. Hyviä niistä tuli, vaikka kokkia vituttikin rankasti.

Toivottavasti huomenna on parempi päivä. ÄRRR. Ei tälläista itkuvinkua ole kiva kirjoittaa, saatikka lukea

Botanian kukkaloistoa

Tänään kävin ystäväni kanssa katsomassa täällä kukkaloistoa ulkopuutarhan puolella. Olimme aiemmin käyneet keväällä varsinaisessa kasvihuoneissa, mutta nyt oli hetki käydä ulkopuutarhat läpi. Harmi vaan, että taas oli kiire ja lähempi tutkiminen jäi toiseen kertaan. Retki pitää kyllä ehdottomasti uusia lähiaikoina ilman kiirettä, sillä sen verran paljon ihania kukkia, kasveja ja pensaita alueelta löytyi. Penkkejä ja varjoisan vilpoisia majoja levähdyshetkiä varten oli myös tarjolla, mutta ehkä ensi kerralla olisi aikaa jopa istua ja ihailla puutarhaa penkeiltä käsin.

Eilinen lauantai piti sisällään univelkojen poisnukkumista ja pienimuotoista shoppailua hepeneiden ostelun merkeissä. Rintaliivien ostaminen on vaan aika hemmetin kypsyttävää puuhaa, jos nyt satut olemaan yhtään normaalimitoista poikkeava persoona rintavarustusten osalta. Meni sekä sovittajalta, että makutuomarilta hermot ja rintsikat jäi kauppaan. UUH, pitänee varmaan latailla taas hermoja hetken aikaa, ennenkun uskallan lähteä uudestaan moiselle rintaliivi-turneelle.
Kävimme myös ohikulkiessa katselemassa koiramaailman agilitykisoja ensimmäistä kertaa eläissämme. Ja valitettavasti uusina katsojina jäi paljon lajin hienoudesta ymmärtämättä, mutta menoa ja meinikiä kyllä riitti sekä koirilla, että ohjaajillakin. Minä kyllä tykkäsin näkemästäni. Hienoa. :)


Ja yksi tämän kesän valokuvamalleista ja eläintuttavuuksista oli tämä hurmaava ja rapsutuksenkipeä kili Jokiasemalla. Hänet lahjottiin poseeraukseen mehevän ruohotupon avulla ja ihan sievä kuvaotos tuosta tulikin.

Himoitsen uutta akvaariota ja olen kaapissa :(

Nälkä kasvaa syödessä ja niin kai se tämänkin akvaarioharrastuksen tiimoilta on tainnut käydä. Ex-seurustelukumppani ilmoitteli viime viikolla luopuvansa akvaariostaan (317l) ja kyseli halukkuuttani ostaa se. Viime syksynä ostettu kokonaisuus olisi sit nyt myynnissä ja kohtalaisen edullisestikkin... eli kyllä himottaisi ostaa se. Eipä siinä muuten mitään, mutta jos sen altaan ostan toiseksi niin vesimäärä litroissa mitattuna nousisi melkein 500 litraan. Se on aika paljon se, kun ottaa huomioon että asustelen yksiössä. :) Mielessäni jo mietin miten jakaisin kalaston kahden altaan välillä ja miten altaat sijoittaisi, eli aika vakavat uuden akvaarion hankkimiskuumeen oireita havaittavissa. Teoriassa on mahdollista myydä tuo pienenmpi allas (180l) pois tässä syksyn mittaan, mutta kyse onkin siitä raaskinko minä sitä enää myydä pois. *Huokaus*

Kaverikin, siis naispuoleinen sellainen, kävi tänään luonani pitemmän kaavan mukaan ja viihtyi ihan muutaman tunnin jutustellen niitä ja näitä. Soimaan nyt itseäni, etten vieläkään pystynyt kertomaan hänelle seurustelevani naisen kanssa. Enkä edes osannut sanoa mitään siinäkään vaiheessa, kun hän ihmetteli erotiikkamessujen lesbonäytöstä dildojen kera... Tai sitten tämä kaveri tietää jo, mutta heittelee vaan näitä täkyjä ilmoille josko hänelle asian suoraan sanoisin. Joo, olen raukka ja pelkuri. Miksi ihmeessä sitä on niin helpompi kertoa miespuoleisille kavereille, en ymmärrä.

Miespuoleisista kavereista hyvälle tuulelle minut sai muuan Lahden seudulla asusteleva miekkonen. Hän muutti näiltä nurkilta sinne työn perässä ja sai samassa hötäkässä ja samoihin aikoihin tietää minun seurustelevan naisen kanssa. Suhtautuminen uutiseen oli sillon hyvin avoin ja reilu, vaikka takana olikin menneisyydestä muutama vonkailuyritys hänen taholtaan. Nyt sit viikonloppuna herra kyseli kuulumisia ja ehdotteli tapaamista todeten kuitenkin heti, että arvostaa ja kunnioittaa minun parisuhdettani ja omaa kultaa ja ei todellakaan aio vonkailla minua. Suloista moinen. :) Ihan siis turvallisissa merkeissä hän kanssaan siis olisin voinut tavata. Kai

Voitin lotossa :)

Se huima voittosumma ei tietenkään tullut minulle, mutta tuli kuitenkin 5 oikein (51,60€) ja olen oikein tyytyväinen siihenkin. Voi olla, että tämä on minun lottohistorian suurin voitto, hyvä minä :) Onnea vaan hänelle joka tuon 4,3 miljoonaa voitti, toivottavasti mielenterveys säilyy.

Viikonloppu meni mukavasti ihan joutenolon ja matkailun merkeissä. Matkailu oli tällä kertaa Ilomantsin maisemissa, yhdessä Ystäväni kanssa. Oli ihanaa pitkästä aikaa saada olla koko viikonloppu yhdessä ja nauttia vain leppoisasta oleilusta. Muutama siiderikin tuli nautittua ja nukuttua pitkäääään eli sain sentäs vähän latailtua akkuja tätä viikkoa varten.

Oleilun lisäksi myös matkailtiin ja yhtenä kohteena oli Petkeljärven kansallispuisto ja siinä ohessa tuli käytyä myös Hermannin viinitornissa. Viinien maistelut jäivät tosin toiseen kertaan, mutta maisemat olivat upeta ja pelkkä kahvikin oli varsin maittavaa "yläilmoissa".

Petkeljärven kansallispuisto oli valitettavan pikainen käyntipaikka, harjumaisemat, ikihongat ja keli olivat upeat ja makkarakin maistui Retkeilukeskuksessa hyvälle. Jäin itse miettimään jatkosodanaikaisia taisteluvarustuksia eli mm. korsu ja juoksuhaudat, joista osa on entisöitynä muistuttamassa menneestä historiasta.

Niin ja vanhempien tietokone reistaa taas. Voi että. Johan siitä on muutama kuukausi kun käyttiksen siihen viimeksi uudestaan ajoin, mutta nyt alan oikeasti epäillä sen kiintolevyn kuntoa. Ei tämä ole millään lailla normaalia, varsikin kun kone on niin pienellä käytöllä. Plääh :( Pitänee siis ajella korjaamaan se kone, tai ainakin yrittää korjata sitä. Tai sitten käyn riipimässä koneen omaan kotiini ja laittelen sitä kondikseen täällä, saas nähdä.

Yksi kissaystävistäni

Tällä kissaneidillä on asennetta jo pennusta pitäen. Ilme kertoo kaiken mitä mieltä neiti oli, kun hänet uniltaan erehdyttiin herättämään.


*edit* Niin tämä neiti olikin sitten myöhemmissä tarkasteluissa herra. ;)

Ahistusta kenkäostoksilla sekä ällöä Unikkokuosia

Enpä arvannut kuinka haastavaa olisi löytää sopivat tai edes olevinaan hyvät lenkkikengät. Toimenpiteeseen meni kohtuuttoman paljon aikaa ja energiaa ja hyllyjen väliin kertyi sekalainen keko erilaisia, -mallisia,- värisiä kenkiä ja minun piti jopa sovittaa, tepastella, kävellä ja keikistellä peilin edessä. Minä inhoan kaikkia vaateostoksia ja sovittamisia eli se varsinainen sovittaminen tapahtui mahdollisimmän nopeaan. Huh, mukaan lähtivät loppujenlopuksi kävelyyn tarkoitetut kengät, värilään tummanruskeat ja mukavilta tuntuvat yksilöt. Hipelöin myös erittäin mukavan näköistä ulkoilutakkia, jonka pitäisi olla sateen ja tuulenpitävä, mutta piheuksissäni en sitä raaskinut ostaa. Takin malli oli miesten, mutta eipä minun ladon oven kokoiset hartiat mihinkään ladyfit asuun sopisikaan ja vielä minä sen ehdin ostaa, jos niin kovasti sen haluan.

Kengät kuitenkin lähtivät sieltä mukaan eli enää uupuu se ulkoilutakki ja .... nolona myönnän harkitsevani vakavasti eräiden "urheiluvälineeiden" ostamista. Tarkoitan niitä kepukoita, joita tarvitaan dementiahiihdossa eli sauvakävelyssä. Ne minun ladonoven kokoiset Hartiat ovat nyt sen verran jumissa, että jotain tarttis asialle tehdä. Olen havainnut moisen urheilumuodon hyväksi keinoksi irroittamaan jumiutuneita ja kipeitä hartia/yläselän lihaksiani ja muutaman lainakepittelykerran jälkeen olisi varmaan aika ostaa omat sauvat. Kiertelen muutamassa kaupassa katselemassa tarjontaa vielä tarkemmin, kun unikkokuosilla varustetu kävelysauvat eivät ole oikein mun juttu. ;) Ja niin montaa kymmentä euroa en kuitenkaan moisista kepakoita ala maksamaan, eli josko jossain muualla olisi edullisemmin tarjolla muutakin kuin Unikko-versioita.

Nyt kutsuu sauna ja sen jälkeen saunasiideri. Ihanaa, aah. Huomenna vielä viimeinen viikon työpäivä ja sitten lepoa ja vihdoinkin saan nukkua pitkääääääännnnnnnn aamulla. Hekumoin jo ajatuksella valmiiksi, vielä kun saisin herätä hyvin nukutun yön jälkeen Ystävän vierestä samasta sängystä niin.... *tuhma minä*