perjantai 4. huhtikuuta 2008

Takuuvuokrat ja termostaatit

Huvittaa hieman tämä muuttotouhu jo tässä vaiheessa. Eilen oli ensimmäinen näyttö tästä asunnosta ja onnekseni heti ensimmäinen asunnon katsoja tykästyi tähän. Ilmeisesti vuokrasopimus on jo heidän välillään tehty ja säästyn siis kiusallisilta lisänäytöiltä.

Äsken sain kuitenkin mielenkiintoisen tekstiviestipynnön. Voisinko ystävällisesti lukea vesimittarin lukemat kuun lopussa ja lähettää nämä tiedot uuden vuokralaisen välittäneelle firmalle tai asunnon omistajalle. Pyyntöhän on sinällään ihan kohtuullinen ja asiallinen, mutta siinä on vaan yksi pienen pieni ongelma. Tässä huoneistossa kun ei ole sitä vesimittaria, mitä voisin halutessaaan katsella ja lukemia eteenpäin ilmoitella. Ehkä se vanhuus ei tule tässäkään tapauksessa yksin, sillä soittokierroksen jälkeen vuokrafirman edustaja kertoi juuri vuokraisäntäni esittäneen tämän erikoisen mittarin lukupyynnön heille. Kyseinen eläkkeellä oleva asunnon omistava herra asuu siis yhä tässä samassa taloyhtiössä ja rapussa kuin minäkin, eli hänen pitäisi siten tietää onko talossa erilliset vesimittarit vai ei. PÖH. Ehdittiin samaisen omistajan kanssa käydä kädenvääntöä puhelimessa takuuvuokrani palauttamisesta ja erillisesta vesimaksusta, mutta pitkän ja kovaäänisenkin jakkauksen jälkeen päästiin kuitenkin yhteisymmärrykseen siitä kuka maksaa ja kenelle maksaa ja minkäverran maksaa... Hän olisi myös mielellään maksattanut minulla hänen omistamansa jääkaappi/pakastin-yhdistelmän rikkoutuneen termostaatin korjauksen (98e), mutta sitäkään minä häijy ihminen en ollut halukas maksamaan. HYI minä. Samaten halusin viedä omat olohuoneen halogeenivalaisimet menessäni, vaikka vuokranantaja olettikin niiden(kin) olevan hänen omaisuuttaan. Säleverhot lupasin kuitenkin ikkunoihin jättää, sillä nehän nyt eivät minun omaisuutta olleet missään vaiheessa ja ikkunassahan ne roikkuivat kun tänne muutin. Odotan myös mielenkiinnolla, muistaako hän suihkuverhon olleen hänen omaisuuttaan, kun siitä ei vielä olla väännetty kättä. Huh. Mitähän vielä... Alan itseni tuntea pikkuhiljaa suureksi rikolliseksi ja varkaaksi, jonka suurin himo on varastella toisten vanhoja käytettyjä säleverhoja sun muita.

Epäilen vahvasti, että tämä tarina saa vielä jatkoakin. Ei tämä nyt näin "helposti" voi mennä.

Ei kommentteja: