Tv-bongailuja

En oikein osannut sanoa mitä mieltä olin Lemmenleikeistä, uudesta kotimaisesta draamasarjasta joka alkoi Ylen tv2:lla tänään. Joo, olihan siinä lesbopariskunta ja hedelmöitysongelmia yms., mutta en oikein tiedä. Minusta se oli jotenkin loukkaava, sillä en minä ainakaan haluaisi oikesti ketään miestä hedelmöittämään minua "livenä". Saatikka,että se mies olisi yhtäaikaa Hanin ja minun kanssa sängyssä. Jotenkin tulee koko hommasta ne heteromiesten fantasiat mieleen, saada kahta naista yhtä aikaa... PLÄÄH.En itse ollut vakuuttunut tästä, vaikka hyvähän se on että aiheesta puhutaan ja se näkyy televisiossa. Sattumalta minäkin tähän uutuussarjaan törmäsin, vaikka jaksot olivat esikatseluna mahdollista nähdä YleAreenassa. Saa nähdä närkästyykö joku kukkahattutäti tuosta(kin) sarjasta ja mitä palautetta sarjasta vielä tullaan julkisuudessa kuulemaan. En itse tykkää, ei hommat noin toimi oikeassa elämässä... Luulenmä.

Niin ja toinen mielenkiintoinen pätkä löytyi YouTubesta. Tykkään itse tuosta MadTv:stä tosin paljon, mutta tämä pätkä ei silmiini ole sattunut telkkarista katseltuna. Täältä tämä kuitenkin löytyi ja itse otin ihan huumorilla nuo pätkät. Hihitytti ihan kunnolla... itse asiassa hihitytti ihan tosi paljon. Toivottavasti kukaan ei nyt vedä mitään herneitä tai muutakaan nenäänsä tämän linkin takia...
MadTv video

Kieroutunut elokuvamakuni saa tänään lisää hykertelyn aihetta. Tykkään tästä illan leffasta aivan mielettömästi. Eikä se naispääosan esittäjäkään mikään yökötyksiä aiheuttava ole, vaikka rooli hieman inha onkin. ;)
Hani ei halunnut jäädä tänään katselemaan tätä elokuvaa kanssani, sen verran outona hän elokuvamakuani pitää... HÖH.

Hemmetin Blogger

Mikähän kumma noita rivivälejä oikein tässä Bloggerissa muuttelee. Osa on normaalilla rivivälillä ja osa pienempää. Ei ymmärrä nyt tämä ihminen ... MURR.

Muuta jorinaa

Työttömän toinen viikko on meikäläisellä menossa ja tänään ilma kyllä suosi ulkoilupuuhia. Aurinko paistoi, pieni pakkanen ja eipä tuolla lenkillä tuullut sen kummemmin. Jotain etua siis kotona lojumisesta, saa ainakin lenkkeillä ihan mielensä mukaan juuri juuri silloin kun sattuu huvittamaan.

Mainitsemisen arvoisia asioita on varmaan se, että saan huomenna pienen vihreän autoni kotipajalta korjattuna ja ehjättynä takaisin. Iso, VALTAISA kiitos isälle ja veljille hitsauksista sun muista. Seuraava koettelemus on varmaan katsastus ja toivon, ettei autossa mitään sen suurempaa vikaa löytyisi. Katsotaan nyt, koska uskallan autoa katsastukseen tarjoilla.

Hanin talviloma lähestyy ja toiveissa olisi viettää koko viikko mökillä. Odotan suurella kaipuulla taas tuota mökkielämää. Se edellinen kerta itsenäisyyspäivän tienoilla menikin sitten etenkin Hanilla sairastallessa noro-viruksen kourissa, eli toivotaan tälle kerralla parempia tapahtumia.

Minä pihi ihminen olen myös maksanut itseni "melkein" kipeäksi uudesta maskarasta. Olen ollut muutaman vuoden ajan ollut vannoutunut vedenkestävän maskaran käyttäjä, mutta nytten alkoi tökkimään se ainanen hankala meikkien poisto kaikenmaailman tököttien ja myrkkyjen kanssa. Menin meikkejä myyvään liikeeseeen, vähän sellaiseen kallimpaan ja pyysin myyjä-neitokaista suosittelemaan minulle pieniharjaista ja hyvää ripsiväriä. Mukaani lähti vähän alle 20e maksava Kanebo 38c maskara, joka tosin oli tarjouksessa n.15e hintainen. Positiivisena extrayllätyksenä tuli sitten se, kuinka hyvin maskara pysyy ripsissä tuulessa, tuiskussa, hikoillessä ja räntäsateessa. Poisto on helppoa, ei tarvitse hangata vanulapuilla ja ei tarvitse huolehtia pandasilmäisyydestä ensimmäisen lumimyräkän jälkeen. Ah, harvoin minä olen näin tyytyväinen ollut johonkin kosmetiikka tuotteeseen. ( Ja tämä ei ollut sitten maksettu mainos...)

Ja lisää turhamaisuuksia. Hiusvärini muuttui sitten melkomoisen blondiksi. Otin vaaleita raitoja ihan kampaajalla ja yllätyksekseni etutukka otti sen värin aika voimakkaasti. On vähän opettelemista tässä vaalentuneessa ulkomuodossa, melkein säikähtää peiliin katsoessaan että kukas se siellä. On tää uusi look ihan kiva--- kai ? ;)

Ja vieläkin lisää turhamaisuuksia. Taitaa nyt tulla koko vuoden annos tätä tähän yhteen bloggaukseen. Minä en omasta mielestäni ole naisellinen otus ja eikä tuo Hanikaan siitä naisellisimmasta päästä taida olla. Sukkahousut ovat minun mielestäni hyvin hankalat vaatekappaleet ja hieman hihtystä herätti se, että miten runsaasti meillä on Hanin kanssa sukkahousuja. Hanilla on yhdet--- suksivoidelaatikossa rätin virkaa tekemässä. Minulla on yhdet---akvaarion sisäsuodattimen ympärillä estämässä kalapoikasten joutumisen suodatimmeen. Sukkashousut ja naisellisuus siis kunniaan. :) HEH.

Kissavieraita

Veljekset kävivät tammikuussa ensimmäistä kertaa vieraisilla minun luonani. Pojista on varmaan muutama kuva blogissa heidän pentuajoiltaan, mutta tässäpä nämä sällit sitten ihan isoina poikina. Hämmästyttävää kuinka erilaisia kissoja veljeksistä voi tulla, vaikka kasvatus, ympäristö ja perimä ovat samoja.

Tästä poikien ensivierailu luonani alkoi, eli eteisessä hyvin pelokkaat pojat nuuskuttelivat outoja hajuja ja loppujen lopuksi kotiutuneet pojat ottava hyvin lokoisat unet saunan lauteilla ja mikään ei enää pelota.

Toinen kissoista on luonteeltaan hillittömän utelias, häpelemätön ja hyväntahtoinen suursyömäri. Törmäilee, touhaa ja on ehdoton "minulle, heti, kaikki ja nyt"-tyyppi. Kömpelö Hessu Hopomainen, pohjimmiltaan hyvää tarkoittava tohelo. Jos ei omasta mielestään ole saanut riittävästi silitystä, herra muistuttaa näkkäisemällä siitä, että lisää silitystä olisi syytä tulla.

Toinen kissoista on äärimmäisen varovainen, arka ja harkitseva hurmuriherra, joka järkyttyy pienistäkin muutoksista pitkiksi ajoiksi. Fysiikaltaan tämä nuori herra on erittäin ketterä ja nopea ja tätä herraa luultiin pentuna tytöksi siron rakenteensa takia.

Tässä kuvassa hermoilevasta, kaikesta sätkyn saavasta pelkurista ei ole tietoakaan. Onnellinen pieni, uninen kisu, sanoisin minä.

Onpas haikeaa

Se työharjoittelun nimikkeellä oleva työ loppui. Olen oikeasti hyvin suruissani asiasta, sillä hetkittäisistä vitutuksista huolimatta tykkäsin kyllä porukasta ja niihen huumorista ja alakin tuntuu ihan oikeasti erittäinkin kiinnostavalta. Puheissa heiteltiin mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen. Siis, jos täällä olisi alan koulutusta alkamassa lähitulevaisuudessa johon sen oppisopimuksen voisi yhdistää. Ajattelin tuossa heti ensi viikolla soitella koulutuksen järjestäjällä, millaiset tiedot heillä mahtaa asiasta olla. Oli varsin kiva kuulla olevansa, jämpi, reipas, vastuuntuntoinen, oma-aloitteinen ja ahkera ja ja ja.... :) No joo, ehkä koko totuus ei heiltä tullut kuitenkaan, mutta itselleni kyllä jäi fiilis että kyllä he minusta tykkäsivät. Tykkäsivät siitä huolimatta, vaikken niin suuna päänä siellä esillä ollutkaan omia ideoitani tuputtamassa ja ylisosiaalisena höpöttelemässä. Edellisessä, varsin monotonisessa tehdastyössä olin jo onnistunut kylvämään mieleeni epäilyksen siemenen siitä, että enhän minä nyt mitään muuta voi osata enää tehdä työkseni kuin tätä tylsää, kaksi nappia ja painallus-rutiinihommaa. Nyt oli ehdottomasti ihaninta huomata, että kyllä minä osaan ja pärjään ihan muuallakin. Tekee nannaa sille itseluottamukselle ja itsensä arvostamiselle huomata moisia.

Ens viikko vielä tuota harjoittelun läpikäymistä kurssilla ja mitä muuta loppuselvityksiä siinä tuleekin eteen. Sen jälkeen olenkin vapaa taas tekemään mitä haluan. HÖH.