sunnuntai 30. syyskuuta 2007

Yksinäinen ilta

Hani on "korpivaelluksella" ystävänsä kanssa, he lähtivät lauantaina ja palaavat maisemiin toivottavasti huomenna. Ja minulla on olo kuin yksinäisellä pirulla, näin sitä taas on tottunut toisen säännölliseen näkemiseen ja lähellä olemiseen. Vielä kun olen liian vilkkaalla mielikuvituksella varustettu, niin tässä yksinäisinä hetkinä ehtii miettiä kaikkea typerää ja vieläkin typerämpää. PLÄÄH, minulle itselleni. No, onhan minulle edes tärkeä rooli kissojen hoitajana ja kissanvessan siivojana. Pöh.

Minulla on ollut koko viikonloppu aikaa tehdä ihan omia juttujani ja jumituin taas yllättäen netin ääreen. Sotkeuduin irc-gallerian sivuille seikkailemaan ja oli varsin hassua "vakoilla" nettituttujen naamoja. Muutama naisparikin tuli bongattua ja yllättävää miten erilaisiksi ihmiset aina mielessään kuvitteli pelkkien virtuaalijuttujen perusteella. Kuvaseikkailujen jälkeen jäin pohtimaan butchin ja poikamaisen naisen eroa, missä se menee. Ei mahda mitään, mutta kai minä sitten olen se butch jos asiaa katsotaan vaikka vain hartioiden leveyden mittapuun mukaan. :) Eipä sillä mitään merkitystä ole minulle, lokeroin vain näitä juttuja ihan vaan omassa päässäni. Itse en ole rohjennut tällaisena vanhana kääpänä naamani irkkigalleriaan laittaa, olkoot ne nuoremmat ja nätimmät siellä esilä ;)

Tapaan huomenna ystäväni, jolla on/oli jonkinlainen ero käynnissä avopuolisostaan. Avopuoliso, (jota en edes ole saanut tavata tämän heidän viisi vuotta kestäneen suhteensa aikana), on minun mielestäni kusipäinen, sadistinen, luonnehäiriöinen paska mies. Siis oikeasti, en muista koska olisin niin paljon suuttunut jonkun miehen tekemisistä näin paljon kuin tämän miehen tekemisistä/sanomisista. Mies esim. vihaa ylipainoisia, lyhyttukkaisia, ei-blondinaisia. Minähän olin se lyhyet punertavat hiukset omaava, hieman ylipainoinen nainen, eli ehkä meillä olisi heti hieman jotain ristiriitoja ilmassa ensitapaamisen yhteydessä. Tämä ei ollut nyt mikään vihaan kaikkia miehiä puheenvuoro, tämä tietty Luojan luoma yksilö on vaan niin AARGHT-raivostuttava olento. Ystäväni ansaitsisi ehdottomasti jotain paljon, paljon parempaa kuin tämän säälittävän öykkärin, mutta rakkaus on sokea ja muuta plaa, plaa-juttua. Katsotaan nyt huomenna mitä suurta ja ihanaa kerrottavaa (omien sanojensa mukaan) ystävälläni on.

Niin-n, ja minulla on näköjään kaiken muun närkästyksen päälle vielä ikävä Haniakin. Tule pois sieltä metsästä....

Ei kommentteja: