Älä ikinä mene nälkäisenä kauppaan on erittäin hyvä sanonta, sillä mukaani tarttui kaikkea hyvin epätervellistä ja nälkäiseen makuun sopivaa. Poikkeuksellisesti jopa valmisateriakin, joka itseasiassa oli yllättävän syötävää. Mikään laihduttajan tai kasviruokavalion unelma "metsäsätäjänpihvit sienikastikkeessa" ei todellakaan ole, mutta kyllä sillä nälkä lähti. Minä en sitten ole kumpaakaan eli en viher-ruokailija enkä laihduttaja. Kasvikset kyllä tekisivät minulle ihan hyvää, mutta tämä nyt oli vaan tällainen nälkäisen epätoivoinen teko. Tai jotain vastaavaa...
Vihdoinkin muistin ostaa mansikoita pakastusta varten. Kokeilen yhdellä 5 kilon laatikolla näin aluksi, mutta ehkä innostun viikonloppuna tekemään mansikkakakkua ja ostan myöhemmin toisen laatikon. Saa nähdä nyt. Kohta on siis tiedossa mansikan "perkausta", millä nimellä kukakin tykkää sitä kantojen poistamisoperaatiota mansikoista nimittää. Ja kohta on taas punaiset sormet :)
Ystävänikin ilmoitteli itsestään Kuusamon suunnalta, siis hän jonka kissoja olen hoivaillut tässä tällä viikolla. Oli kiva kuulla, että vaeltajalla oli kaikki kunnossa ja mieli iloinen. Kovasti hän ihmetteli minun innostusta tähän blogi kirjoitteluun, oli kuulema aika yllättävää moinen minulta. Onhan tämä joo, mutta enpä vielä ole keksinyt miksi en tätä harrastusta jatkaisi.
Akvaariostakin pitäisi vaihtaa vettä ja valitettavasti kesäisin on olevinaan niin kiire, että meinaa tuo allas välillä olla vähän paitsiossa. Kesä menee yleensä vain perushoidolla ja syksyn tullen taas innostus ja uusimisvimma palaa. Sama tauti taitaa vaivata muitakin akvaristeja, sillä äskettäin lemmikkikaupan omistaja totesi minulle lakonisesti "onneksi hänen toimeentulonsa ei ole kiinni akvaariopuolesta kesällä". Tämäkin keväällä hankkimani veijari, Blondi eli albiino partamonnikin on kesän aika kasvanut jo valtaisan isoksi. Kuvassa tuo pieni keltainen kala kesäkurpitsan viipaleella on siis tämä Blondi. Kaikille ihmettelijöille jo etukäteen tiedoksi siitä lusikasta. Se on painona kurpitsanviipaleelle, että ruoka pysyisi pohjalla näille partamonneille. Juu ja kyllä. Monnit syövät ihan oikeasti sitä kurpitsaa hyvinkin suurella ruokahalulla.
Pirkko Skutnabb (eläinlääkintäneuvos) jutteli aamu tv:ssä aiheesta kuinka eläinten (kissojen) heitteillejättöä voitaisiin vähentää. Puhe oli lähinnä kesäkissa-ongelmasta ja ratkaisuna tarjottiin eläinrekisterin ylläpitoa ja kissojen rekisteröimisiä. Erittäin kannatettava asia, mutta tuskin tuokaan toteutuu. Helsingin eläinsuojeluyhdistyksessäkin oli vailla uutta kotia melkein 150 kissaa ja 7 koiraa+ muut elukat eli kiirettä sielläkin pitää. Kissat pitäisi ehdottomasti aina siruttaa tai tatuoida ja sitten sterilisoida, tai muuten huolehtia siitä ettei tätä villiä lisääntymistä tapahtuisi. Vaikenen kuitenkin nyt tästä aiheesta, etten nyt aivan innostu paasaamaan aiheesta.
Mansikat odottavat...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti