Kesän ensimmäinen,ihanan iso ja kermainen+mansikkainen kakku on nyt sit tehty. Tuli hieno ja herkullinen kolmikerroksinen tekele ja maistiaiset siitä on jo tarjoiltu. Hani tykkäsi, mutta itse olisin toivonut pohjan olevan vähemmän kostean oloinen.
Hyvää kakku kyllä oli ja lupasin tarjota kakusta vielä rippeet miespuoleiselle kaverilleni huomenna. Toivottavasti herkkusuisen miehen jäljiltä siitä jää syötävää vielä illan uusintakakuttelukierrokselle Hanin kanssa.
Mielialanikin on jo vähän iloisempi eiliseen synkistelyihin verrattuna. Olen edelleenkin hämilläni monestakin asiasta, mutta eiköhän ne painu taka-alalle heti kun minulle muuta ajateltavaa ilmaantuu. Ex-puoliskojen kanssa juttelu ei näköjään aina ole täysin varauksettomasti hyvää tekevä juttu, varsin kuin se ex osoittautui varsin mukavaksi tapaukseksi pikajutustelun perusteella. En siis ole mustasukkainen menneisyyden haamuille, omien mielikuvien erilaisuus totuuden kanssa vain hämmensi hetken verran.
En myöskään pistäisi pahakseni uusia lesbo/bi-tuttavuuksia, siis ihan vaan ystävänä. Melkein kaksi vuottahan tuossa meni ennenkuin halusin jotain muuta kuin Hanin seuraa ja olen luottavainen sen suhteen, että tämä on vain normaalivaihe suhteen kehityksessä. Enkä taida olla ajatuksineni yksin, sillä Hanikin kaipaa jo selvästi jotain muuta seuraa kuin allekirjoittaneen tylsä persoona. Ei siinä mitään pahaa ole ja sen minä hänelle kyllä mielelläni suon. Ollaan molemmat jo tahoillamme kaiveltu hieman paitsioon jääneiden ystävien yhteystietoja esille, jotta sitä muutakin elämää ja seuraa olisi tarjolla.
On se tämä rakkaus ja ihmissuhteet jänniä. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti