Muuttoa, muutoa

Nyt on sit se asunto hommattu. Ihana, siisti, uusi ja ennenkaikkea iso yläkerta omakotitalosta omalla sisäänkäynnillä ja kylpyhuoneella. Muuton ajankohta on siis ens viikonloppu ja nyt jo ahdistaa aika rankasti tavaroiden haaliminen kolmesta osoitteesta yhteen. Lohdullista on tietty se, että kiire ei ole mistään osoitteesta niitä saada pois kun vanhempien ja Hanin luona tavarani saavat olla just niin kauan tarvitsee. Olisi vaan omalle päälle helpompi, jos kaiken saisi mahd. nopeaan järjestykseen ja pääsisi ensimmäisen kerran puoleen vuoteen keskittymään hieman siihen omaan kotiin ja sen laittamiseen ja hoitamiseen. Akvaarionkin haluaisi saada nopsaan tuonne uuten asuntoon, kun sekin on ollut ihan hunningolla jo pitemmän aikaa. HYI minä :(.

Uusi duuni on ollut yllättävän mukavaa, olen tykännyt ihan oikeasti sen haasteellisuudesta ja nopeatempoisuudesta. Palkka tietty saisi olla hurjasti parempi, mutta eiköhän tuo ole ihan asiallinen kuitenkin yleisen palkkatasoon verrattuna. Että en valita siitä yhtään.

Jokohan sitä uskaltaisi paljastaa...

Aloitan uuden duunin maanantaina. Juu-u, sain kuin sainkin sen aspan paikan ja nyt sitten olisi jotain uutta ja jännää odotettavissa minullekkin. Ensimmäisenä suurena haasteena olisi saada asunto syyskuun aikana, eli taas minä muutan. Onhan tuosta edellisestä koko talouteni muutosta aikaa jo... 4 kk. Heh, ihan "naurattaa" taas ajatuks kaikista niistä laatikoista ja tavaroista ja akvaariosta ja kantamisesta... Onneksi suurin osa kamoista on edellenkin pakattuina vanhempien aitan nurkassa, helpottaa tätä muutto aika lailla.

No joo, eiköhän se tästä kuitenkin selviä tämäkin asia. Hani (enkä kyllä minäkään) ei ole tietenkään suuremmin iloissani uusista kuvioista parisuhderintamalla, etäsuhteilut kun ovat aika haastavia. Välimatkaa kertyy se pari sataa kilometriä, eli minä siirryn sitten virallisesti Savon puolelle täältä Susirajalta ja Hani palaa takaisin koulun penkille. Eipä siinä mitä, molemmilla meillä ovat viikonloput onneksi vapaita ja autot käytettävissä, eli eiköhän sitä taas bensaa kulu kun ajellaan tätä väliä kuka kenenkin luo.

Törmäsin taas lähimenneisyyden työpaikkahaastettelussa harmittaviin ja ärsyttäviin kysymyksiin. Ihan ensimmäisenä miespuoleinen haastattelija tenttaili tämän lapsikysymyksen, onko niitä ja onko suunnitelmissa ja sitten kiinnostikin jo kovasti minun mieheni työpaikka ja hänen tekemiset. Koeta siinä sitten olla naama peruslukemilla ja vastata luontevasti näihin kysymyksiin mitä minun mielestäni ei edes saisi haastatteluissa ylipäätään kysellä. Niele siinä sitten ohessa vielä vittuuntuminen ja koeta rauhoitella itseäsi etten rääkyisi herralle päin näköä tietoa siitä, että ei mulla mitään miestä ole vaan nainen. Höh ja iso *huokaus*.

Että tällaista. Näissä viimeaikaisissa uutisissa onkin minulle sulateltavaa ja touhuamista ihan joksikin aikaa.

Syksyn alkua

Niin. Mitähän tässä on melkein 3 kuukaudessa ehtinyt tapahtua. Kaipa sen voisi tiivistää sanaan töitä, töitä ja töitä. Olen rehkinyt hullun lailla älyttömässä yökyöpeli -työvuorossa kaikki arkiyöni, poislukien tämä kuluva viikko ja elokuun ensimmäinen lomaviikko. Tämän viikon olen ollut sairaslomalla jonkun ällötävän flunssapöpön takia ja se toinen vapaa viikko meni lomaillessa ja reissatessa pohjoisessa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Kaikkeen sitä ihminen rahanahneuksissaan siis suostuu, jopa tekemään jatkuvaa yövuoroa ja "eristäytymään" lähes kaikesta normaalista päiväelämästä. Siihen kun laskee kohtalaisen pitkät työmatkat (piirun verran alle 100kilsaa päivässä), niin eipä sitä arkena paljon mitään erikoista saa aikaiseksi. Kesäkin liukui sujuvasti siinä ohessa ohi ihan huomaamatta ja nyt tuntuu ihan tyhjältä ja tylsältä.

Torstaina pääsin jo hekumoimaan ajatuksella, että työt päättyisivät viikoa aikaisemmin kuin oli suullisesti sovittu. Sain puhelun jossa ilmoitettiin töiden loppuva viikkoa odotettua aikaisemmin ja minähän palautin kaikki työtavarani, mukaan lukien pukukaappini avaimet, työvaatteet ja kulkulupani ja olin vilpittömän iloinen duunin ennenaikaisesta lopusta. Perjantaina sain kuitenkin kovin anelevan ja sovittelevan puhelun työpaikalta, jossa minua melkeinpä aneltiin jatkamaan kuitenkin elokuun loppuun saakkaa entisissä työtehtävissäni. Minä tyhmä menin sitten vielä suostumaan tuohon ja nyt sitten suoraan sanottuna vituttaa varsin runsaassa määrin. TYHMÄ; TYHMÄ minä. Veikkaan myös työmotivaation olevan varsin alhainen viimeisenä työyöviikkonani...

Tulevaisuuden toiveessa olisi uusi duuni syyskuun alusta asiakaspalveluhommissa vähän lähempänä sitä mitä minä oikeasti osaan tehdä, eli toivottavasti homma oikeasti toteutuisi. Haastattelu ko. paikkaan olisi maanantaina, eli menen virkeänä haastatteluun muutaman tunnin unien jälkeen, eli vireystasoni on varmaan loistava ja älykkäät kommenttit varmaan häikäisevät haastattelijan. Voi hemmetti... mitähän tuostakin oikein tulee. Jos duunipaikka irtoaa, se tietänee uusia kuvioita asumisjärjestelyissä. Hanin pitää ikävä kyllä vielä palata vajaaksi vuodeksi opiskeluittensa pariin susirajan kaupunkiin ja minun pitänee sitten hommata uusi koti näiltä hieman eteläisemmältä paikalta. Mielenkiintoisia ja vaihtelevia kuvioita siis ehkä, kenties, mahdollisesti tulossa lähitulevaisuudessa.

Netti toimii mökilläkin :)

Ihanaa, netitön aikakausi täällä kakkoskodissa on nyt ohi. Sain tuon "mobiililaajakaistan" toimimaan kännyn kautta, eli on täällä sen verran kenttiä että jotain kevyttä surffaamista voi tehdä. Hienoa. Nyt minä olen tyytyväinen. On se tuo tekniikka ihanaa, varsinkin silloin kuin se toimiii. :)

Pitkästä aikaa

Kaksi viikkoa arkista ja kovaa työntekoa takana ja nyt palailtiin siis takasin tänne Susirajan nurkille. Mökkielämä ja työnteko Savon suunnalla yötkyöpelivuorossa sujuu ihan hyvin, mitä nyt vähän olen ollut huolissani kukkasten ja akvaarioiden hyvinvoinnin puolesta täällä kotona. Ihan hyvinhän nuo näyttivät voivan, ruokinta-automaatti oli pitänyt hyvää huolta kalasista ja kukatkaan eivät suuremmin olleet nuupahtaneet. Kun vaan joku keksisi automaatin kurpitsanviipaleiden tiputtamiseksi nälkäisille partamonneille, olivat meinaan ryökäleet syöneet altaan kasveja ihan kiitettävästi. HYI tuhmat ötökät. Ilmeisesti monneille tarkoitetut vihertabut ovat sitten menneet muihin parempiin ja ahnaimpiin suihin.

Tänä iltana olisi tarkoitus mennä takasin mökille ja töihin, eli se yövuoro odottaa taas. Työ itsessään on aika fyysistä ja nyt ymmärrän työhaastattelussa kysytyn kysymyksen siitä millainen fyysinen kunto minulla on. Sitä kun tarvitaan näköjään noissa töissä yllättävän paljon ja kiitos työn "raskauden" ja nami/lähikauppojen puuttumisen läskikiloja on pudonnut vyötäröltäni ihan kiitettävästi. En ole ollenkaan pahoillani nykyisestä, edes hieman laihemmasta olemuksestani.

Juhannus sujui halpisbudjetilla telttaillen ja vaelellen siellä sun täällä lähinurkilla. Talviturkki tuli omalta kohdaltani heitettua Koloveden kansallispuistossa erittäin kirkasvetisessä ja karussa järvessä ja tutustuttiin myös Olavinlinnaan ja Savonlinnan varsin makoisiin (ja rasvaisiin)lörtsyihin. Mukava reissu siis sekin. Seuraavana tutustumiskohteena voisi olla Lappeenrannan suunta ja kenties myös risteily Viipuriin kiinnostaisi. Mikkelin StMichel-ravit pitäisi käydä katsomassa ja paljon muutakin nähtävää on tiedossa. Lapin reissuun päästään toivottavasti elokuun ensimmäisellä viikolla ja johan tuo olisi minunkin korkea aika päästä Oulua pohjoisemmaksi. Se viime vuotinen hyvä yritys Lapin matkailuun jäi vain yritykseksi, kiitos sairastamani angiinan, yritellään siis tänä vuonna uudelleen.

15min on muuten varsin lyhyt aika koettaa hoitaa kaikki rästinettijutut kirjaston koneella, sekin kun piti kokeilla suurimmassa nettituskassani pakollisia asioita hoidellessani. Toivottavasti saadaan tuo netti toimimaan mökillä edes välttävästi, täällä sivistyksessä surffailu läppärillä kännykän kautta näyttää toimivan ihan sujuvasti. Tyhmyydestä sakotettiin taas, sillä oivalsin aivan liian myöhään käyttämäni kännykän soveltuvan myös modeemiksi. Enhän mie mitään typeriä nettitikkuja ja määräaikaisia sopimuksia siis tarvitse nettiin mökillä pääsemiseksi. Typerä minä. Kokeillaan nyt illalla kuinka hidas se netti siellä mahd. katvealueella oikeasti on, eli mahdollinen kiroilu asian tiimoilta saattaa vielä jatkua. Tai sitten sieltä mökiltäkin hyvässä tapauksessa voisi päästä vaikka päivittelemään näitä blogejaan sun muita... ;)

Tulihan tämä vähän äkkiä

Jahas. Kävin aamulla tekemässä kesätöistä työsopimuksen. Nyt sit ihmetellään elämää Hanin kanssa samassa osoitteessa tän kesän ajan. Kesän lomareissujen rahoitus on nyt sit myöskin järjestyksessä . Odotan mielenkiinnolla mitä kesä tuo tullessaan ja miten taas totun noihin yövuoroihin. Ja miten sopeudun mökkielämään ja pohdintoja aiheuttaa myös miten saataisiin järjestettyä nettiyhteys mökille järkevillä kustannuksilla. On meinaan sen verran katvealuella, että mitkään 3G yhteydet eivät siellä pelitä...

Kaapista ulos osa xx

Höh. Tulin juuri IRL naiskaverilleni kaapista ulos mesekeskustelussa. Olen hämmästynyt. Minulle iso ja suuri asia oli hänelle vain normaali ja positiivinen uutinen. Ohoh. Olipas hänelle mutkaton ja suora suhtautuminen asiaan. Hän on jopa nähnyt Hanin joskus, eli arvasi heti kenestä puhuin kun naisrakkauden mainitsin.
Olen jotenkin helpottunut. :)