Päivän hyvä työ

Kävin luovuttamassa nesteitäni 4,5 dl, eli verenluovutus oli taas työkaverin innoittamana ajankohtaista. Hemoglobiini oli 145 joten kaikki sen osalta kunnossa, samaten mukaan tyrkättiin paketti rautatabletteja kun nyt satun kuulumaan naissukupuolen edustajistoon ja ikäkin on sen alle 60-vuotta. Pitänee siis syödä moisia tabuja, kun ilmaiseksi moisia sai.
Olen pohdiskellut tässä aiemminkin homojen eriarvoisuutta verenluovutuksen suhteen ja kyllä se vieläkin ihmetyttää, että miksi kummassa... No se siitä. Suuri vääryys minun mielestäni, mutta kaipa ne viisaammat ovat tämänkin päättäneet. Varsinkin kun mietitään ja tiedetään mistä "ryhmästä" nykyisin ne hiv-tapaukset sun muut ovat enimmäkseen löytyneet... MUR aiheelle. Karenssiajat olivat vuoden alustasta näköjään tietyiltä osin muuttuneet, eli mukaan esim. lävistykset ja tatuoinnit aiheuttava nykyisin 4 kk karenssin entisen puolen vuoden karenssin sijaan.

Muuta mainitsemisen arvoista on työsuhteen jatkuminen ainakin syyskuulle ja mukava positiivinen palaute työkavereilta työpanostani ja osaamistani koskien. Kiva, että joku edes arvostaa pientä pakerrustani. Palkkaneuvottelut uuden sopimuksen tiimoilta ei aivan toivotusti mennyt, mutta pieni korotus tuli kuitenkin liksaan. Parempi siis sekin, kun ei mitään.

Akvaarioprojektini etenevät pikkuhiljaa ja Saksan suunnalta tilatut akvaariorojutkin ovat liikahtaneet näemmä kohti kotiosoitettani. Hyvä homma, josko kohta loppuisi tämä rahameno edes näitten akvojen osalta. Nolona täytyy myös myöntää, että sorruin jopa heräteosostona sievään akvaariokasviin joka sitten kotona osoittautuikin terraariokasviksi. Hemmetti sentäs, olisi pitänyt jo uskoa vaistoani eikä kauppiasta, sen verran räikeät värit kasvissa oli. Jälleen kerran on todettava, että kauppiaat näköjään myyvät ihan mitä vaan... PÖH.

Olen mielenkiinnolla myös seurannut julkisuudessa viime aikoina melko usein esiintyneitä parisuhteiden rekisteröimisiä, eli Subillakin on näemmä tulossa Meidän Häät ohjelmasta jotain aiheeseen viittaavaa. Hienoa. :)

Verta tai sitten ei

Pullista tuli hyviä ja nannoja, siis jos yhtään on uskomista näihin minun koemaistajiin, jotka kävivät tuoreet pullat maistelemassa ihan lämpöisinä. Sain osan leipomuksista pelastettua jopa pakastimeen, eli pullahetkiä on toivottavasti tiedossa jatkossakin.

Nyt on muuten minun kolmas telluvapaa ilta menossa. Tuo oletettavasti rikkoutunut digiboksi käy vielä kerran kaverillani, jos hän sen saisi herätettyä henkiin jonkun softan asentamisella. Juuri nyt ei edes tee mieli tuijottaa tuota pyhään televisiota, ensimmäisen illan vieroitusoireiden jälkeen osaan tehdä jo muutakin kuin näppäillä hysteerisenä niitä kaukosäätimiä. Ihan pikkaisen kaipailen kuitenkin Emmerdaleä... enpä juuri muuta. Jos joudun ostamaan uuden boksin, niin teen se vasta joskus pitkän ajan päästä ja koetan pakkovieroittaa itseni liialliselta television katselulta. Hemmetti, jääpähän aikaa vähän muuhunkin kuin aivottoman ohjelmatarjonnan tuijottamiselle. Niin... aikaa jää vaikka... netissä roikkumiseen. ;)

Yritin tänään käydä verenluovutuksessa. Homma jäi tällä kertaa oikeasti vain yritykseksi, eli minä sain kahvit ja he eivät saaneet minulta milliäkään verta. Vertani kun ei nimittäin huolittu... nyysk. Kyse ei ollut mistään vakavasta asiasta, en vaan tiennyt lävistysten aiheuttavat puolen vuoden verenluovutuskarenssin. Otin joskus joulukuussa ihan elämäni ekat korvareiät ja tämän syyn takia vereni ei kelpaa tällä hetkellä luovutettavaksi. Ennen luovutusta täytetään hyvin tarkka kyselylomake ja sitä lappua täyttäessäni mietin, että lasketaanko korvareiät edes lävistyksiksi. Oli hyvin lähellä etten valinnut väärää ei-vaihtoehtoa. Kyselylomakkeen hämmentävin kohta oli kuitenkin omalla kohdallani kysymys mihin vain naiset saivat vastata, eli oliko heidän miehensä harrastanut homoseksiä viimeisen puolen vuoden aikana. (Toivottavasti kaikki bi-miehet sitten muistavat kertoa vaimoilleen, että olin sitten sen yhden miehen kanssa 5 kuukautta ja 18 päivää sitten, ethän vaan vaimo rakas ole menossa verenluovutukseen.) Tarkkaa kyselykaavakkeen sananmuotoa en muista, mutta idea oli kuitenkin tuo. Minun partnerini kun ei satu olemaan mies, niin mitäpä minun pitäisi vastata... Höh. Kaavaketta täytellessäni mietin hieman myös homojen ehdotonta kieltoa verenluovutukseen, kaipa sille pysyvälle kiellolle on sitten yhä edelleen tarpeeksi painavat perusteet. En itse ole koskaan keskustellut homomiehen kanssa asiasta, kokevatko he sen sitten jotenkin eriarvoisena tai vääränä päätöksenä.

No joka tapauksessa olen tervetullut verenluovutukseen taas kesällä ja tulipahan testattua veren hemoglobiiniarvot samalla. Lukemat olivat ihan kivat 145, joten ei minua ainakaan anemia vaivaa.