Voi että

Minä, suuri jästipää, sain viimeinkin mentyä lääkäriin viikon sinnikkään taistelun jälkeen. Näin jälkiviisaana voisi varmaan sanoa, että olisi kannattanut mennä jo paljon aikaisemmin, sillä tällä kertaa saaliina oli kolme eri reseptilääkettä. Diagnoosi oli alkava keuhkoputkentulehdus ja ärhäkkä korvatulehdus, ei siis ollut ihmekään jos eilen illalla päässäni soivat kovin erikoisen kuuloiset kaikuäänet. En siis ollutkaan tullut vielä hulluksi, vaan se tulehdushan siellä jyllää. Lääkäri oli äärettömän mukavan, siis hämmästyttävän mukavan miekkonen, vähän sellainen professorin oloinen nuorehko herra. Kiva joskus kohdata einiintyöhönsäleipääntyneitä lääkäreitä.

Ihmissuhdekuviot hiertävät vieläkin, mutta eiköhän niihinkin se rauha tule kun vaan malttaa antaa ajan kulua ja ärhäköiden tunteiden tasoittua. Tuntuu vaan siltä, joskus se suunsa kiinnipitäminen olisi arvokas taito. Kaikkea mielessä liikkuvaa kun ei kannattaisi ulos päästää, tai ainakin ottaa niitä sammakoita niistä takajaloista edes kiinni. Harmittaa vieläkin, vaikka asiat ovatkin päällisinpuolin selvitetty ja kaikkea syytä tapahtuneesta en voi täysin ottaa omalle kontolleni.

Tänä kesänä olen jo päättänyt toteuttaa yhden pitkäaikaisen haaveeni. Ilmoittauduin juuri melontakurssille. Fyysinen kuntoni ei salli osallistua kipeänä ylihuomiselle kurssille, mutta kokeillaan 14.6. maanantaita. Hienoa :)

Tänään tulee muuten Euroviisutkin. Vaikka Suomi ei sinne finaaliin päässytkään, niin pitäähän se moiset kisat katsoa. Perinteet siis kunniaan tälläkin saralla.

Euroviisut

olivat ja menivät. Oltiin siis Hanin kanssa katsomassa semifinaaleja ihan livenä Areena yläpenkeiltä ja hienoltahan se näytti,vaikkei koko katsomo ollutkaan ihan täynnä. Meteliä, valoa ja show-meininkiä riitti. Mielestäni voittaja ja toinen sija menivät ihan oikeille biiseille, itseäni hieman harmitti Ruotsin heikko sijoitus kun itse kuitenkin bändistä tykkäsin. Hannakaan ei huono ollut ja kyllä se Molitva oli upea kappale ja laulaja erittäin paljon ajatuksia herättävä. En edes vaivaudu tämän enempää pohtimaan hänen mahd. suuntautumistaan tai taktisia stailauksia, hieno ääni naisella oli ja kyllä se persoona ja laulu jäi minunkin mieleeni ihan kunnolla. Pienen pienenä hassuna tietona mainittakoon, että järkytimme vahingossa turistipoikia Kiasman myymälässä pussaamalla viattomasti Postin edessä toisiamme. Oli muuten minun ensimmäinen kertani pusutella Hania ihan julkisesti kaiken kansan joukossa. Hui minä ;)Omilla kotikulmilla ei oikein rohkene julkipusutteluja tehdä, sen verran pienet ympyrät täällä on...