On se rankkaa tuo työnteko. Ihan hiki tuli ja polvet tutisee heikotuksesta. Tänään oli ihanaa vaihtelua persiillään istumisen sijaan, osallistutaan kesällä kirkkoveneiden soutukisaan työpaikkaporukan kanssa ja tänään oli eka treenit. En olisi uskonut moisen touhun olevan noin kivaa ja noin raskasta. Tunnin verran treeniä ja nyt olo on varsin euforinen ja väsynyt, mutta samalla vilpittömän onnellinen. Tätä puuhaa minä haluan lisää... niin ja oikeasti haluaisin myös tänä kesänä kokeilla melomistakin eli saisinkohan tänä kesänä vihdoinkin tuonkin haaveen pois "To Do-listalta"
Illalla on taas euroviisut semifinaalin muodossa. Mitäs siitä, että pitäis mennä töihin aamulla pirteänä ja mitäs siitä että heti töiden jälkeen pitäsi lähteä ajamaan autolla taas susirajalle päin. Pitää ne nämäkin semifinaalit katsoa, kai sitä joskus sitten voi nukkua. Lauantaina pitäisi käydä juhlimassa myöhennettyä äitienpäivää ja sunnuntaina ohjelmassa olisi muuttokuorman kasaamista. Hani pakkaa omaisuuttaan laatikoihin ja roudaillaan niitä pikkuhiljaa tänne Savon maisemiin. Hani aikoo sanoa toukokuun lopussa hyvästit Susirajalle joten ensi viikonloppuna olisi remonttia ja tapettien vaihtoa suunnitellussa ohjelmassa Susirajalla.
Tänään lämpötila huikenteli +6 asteessa ja pohjoisen tuuli teki kelistä kyllä varsin ikävän. Olin jo ylitiöoptimistisena piilottanut kaikki talvivaatteet, eli pitäneeköhän ne pipot ja hanskat kuitenkin kaivaa esille varastosta. Onneksi viikonloppuna on odotettavissa lämpenevää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti