Hyvää huomenta

Kyl tää tästä tämä elo taas. Sain sovittua asioita tämän miespuoleisen ystäväni kanssa, Haninkin kanssa ehdittiin vähän söpöstelemään ja täytekakkuakin on sitten syöty ihan ällötykseen asti. Kävin myös seuraamassa naisten salibandiottelua elämäni ekaa kertaa ja olihan se... melkomoista sähläilyä. En oikein vielä ole lajin hienouksiin päässyt sisälle, mutta nyt on nähty sekin.

Nyt pistän aamupuuron hautumaan, juon vielä yhden kupin kahvia ja koetan orientoitua tulevaa kursseilua varten. Kyllä sen täytyy tämän kotona koomailun voittaa...Niin, ja kellojen siirtely kesä/talviaikaan on muuten pyllystä, tiesittekö sen? ;)

Masennusta ilmassa *VALIVALIVALI*

Pöh ja pöh. Ei oikein kulje, siis tää elo tällä hetkellä. Tökkii, ahdistaa, vituttaa ja huolestuttaa. Niin ja kun nainen vielä olen, niin itkettääkin kaiken tän muun päälle. PMS tai joku muu vastaava oireyhtymä taitaa jyllätä taas.

Lähitulevaisuudessa minulla alkaisi eräs kurssi. Kurssille pitäisi raahautua tutustumaan itseensä ja osaamiseensa työelämää silmällä pitäen eli tiedossa olisi kevyttä itsepohdiskelua ja arviointia. Pöh. Ei nappaa yhtään juuri tällä hetkellä, vaikka järjellä tiedän moisen jutun olevan vain ja ainoastaan hyväksi meikäläiselle. Minulla on rankka asennevamma tuohonkin juttuun, vaikka itse sinne kovastikkin halusin jokunen hetki sitten. Ainut positiivinen asia tuntuu juuri nyt olevan se, että minulle tulee taas pakolliset päivärutiinit ja hieman lisää liksaa toimeentulon puolelle. Minäkö muka raadollinen ja laskelmoiva?

Ja lisää valitusta. Olen viime aikoina juossut lääkärissä ja se ihan alkuperäinen syy lääkärikäyntiin oli oma astma-epäilyni. Hengitys hinkui, vinkui ja ihan oikesti sillä kertaa ahdisti muualtakin kuin korvien välistä. Nyt sitten olen puhallellut Pef-mittariin ja kirjaillut tuloksia paperille. Ens viikolla teen samoja puhalluksia avaavan lääkityksen kanssa, eli toivottavasti ne tulokset antavat jo viitteitä onko kyse allergiasta vai astmasta. Rutiiniluontoiset verikokeet tämän tutkimuksen yhteydessä paljastivat sitten jotain häikkää maksa-arvoissa. Vakuutin lääkärin, etten käytä huumeita ja todistelin ettei kohonneiden arvojen syy ole myöskään hillitön kännääminen. Nyt sitten tutkitaan lisää. Olo on tälläkin hetkellä kuin neulatyynyllä, sen verran monta putkiloa tänäkin aamuna otettiin verta kaiken maailman lisätutkimuksia varten. Keuhkokuva ei paljastanut mitään uutta ja sydänkin kuulema on normaalinkokoinen, joten siellä puolella ei kai sitten mitään suurempaa vikaa olisi. Ensi viikolla tulee tulokset verikokeista ja käynpä vielä jossain ultra-tutkimuksessa, missä vissiin katsellaan noiden sisäelinten kuntoa lisää.
Hirvittää. Oikeasti. Olen taipuvainen panikointiin vähemmästäkin ja tämä on nyt jo jotain ennenkuulumatonta minulle, pelottavaa suorastaan. Itse realistina arvelen kohonneiden maksa-arvojen johtuvan vain epäterveellisistä ruokatottumuksista ja ylipainosta. Katsotaan nyt menikö arvaus oikeaan. Voisin myös veikata, että tutkimuksen jälkeen sieltä löytyy kohoneet kolesteroliarvotkin. Ensi viikkoa odotellessa. Plääh tällekin sotkulle.

Niin, joo. Ja mulla olisi synttäritkin lähitulevaisuudessa. Yllätys, yllätys, minulla ei tee mieli juhlia, ei vanheneminen ole yhtään, ollenkaan, laisinkaan kiva juttu. Mietin myös miten hieman alavireinen Hanikaan jaksaa minun jatkuvaa kitinää ja valitusta. Pelottaa, että meikäläisen naama jää kohta sellaiseksi norsunvitun näköiseksi pysyvästi, sen verran paljon sitä ole mutrussa viimeaikoina pitänyt.

Lisävalitukseksi vielä sekin, että närkästystä aiheuttaa eräs ystäväni ja hänen holtiton käyttäytymisensä uuden miesystävänsä kanssa. Kuuluuko 30+ ikäisen ihmisten seksielämään "vedellä paljaalla" ilman mitään ehkäisyä melkein tuntemattoman henkilön kanssa. Noloa mennä hakemaan jälkiehkäisyä ja toivoa, ettei mahd. taudit tartu. Tai sit mie vaan olen niin hemmetin tiukkapipo täti ja vanha kääpä, enkä ymmärrä miten selvinpäin olevat ihmiset eivät osaa rakkauden huumassaan vihjaista, että jos nyt kuitenkin käytettäisiin sitä kortsua. Toisen ystäväni äidin hautajaiset ovat tänään. Harmittaa, että ollaan vähän riidoissa ko.herran kanssa minun ripitettyä häntä ilmeisesti liiankin vakavalla äänensävyllä avioliiton ulkopuolisista suhteista. Hyi minä. Olisin niin halunnut ilmaista hänelle tukeni tänään, sillä päivä on varmasti aivan kamala.

joo. Ehkä minä kuitenkin keskityn vaan omaan pienen, tällä hetkellä surkeahkon oloiseen elämääni ja annan toisten nauttia elämästä.

Vanhempia moikkaamassa

Mie olen nyt maalla, katselen varmaan hyvin perinteistä syksyistä peltomaisemaa ikkunasta tässä näpyttelyn ohessa ja mietiskelen syntyjä syviä.

Päivän hyvä työ on ollut talvirenkaiden vaihtaminen autooni, paha työ on varmaan ollut miespuolisen ystäväni ripittäminen pettämisen kavaluudesta ja toisten naisten pahuudesta. Miehen äiti kuoli pari viikkoa sitten hyvin yllättäen aivoverenvuotoon vain 55-vuotiaana ja nyt mies on sen ja tämän uuden rakkauden/naisen takia aivan pois tolaltaan. Minä olen tietysti jäävi moralisoimaan miehen tekemisiä, kun itsekin olen joskus typeryyksissäni ollut se "toinen nainen". Toivottavasti tuossa ei käy huonosti, sillä tämä toinen nainenkin on naimisissa olevan perhellinen emäntä... Plääh, on ne nämä ihmissuhdekuviot ja muut jutut niin outoja. Eroaisi nyt tämä mies kunnialla vaimostaan vihdoinkin.

Naispuoleinen ystävänikin pääsi muuttamaan pois sen kamalan narsisti-possumiehensä luonta ja ero on ilmeisesti totta heidän kohdallaan. Käyn tänään moikkaamassa ystävääni hänen uudella asunnolla ja juttelemassa viimeisempiä kuulumisia. Jotain uuden romanssinpoikaista taitaa hänelläkin olla ilmassa, mutta eiköhän se vaan tee hyvää ystävälleni.

Oltiin Hanin kanssa kunnon syyslomalla. Käytiin Tallinnassa ja oltiin loppuloma sitten mökillä. Oli ihanaa, ah että minä tykkäsin kaikesta siitä tilasta ja mökkipuuhailuista ja pienimuotoiseta matkustelusta. Nyt sit ei millään malttaisi olla kotona tutuissa ja tylsissä ympyröissä. Olen tuossa taas jälleen kerran miettinyt miksi ihmeessä minä olen täällä päin Suomea, kun näkyyhän tuota elämää olevan muuallakin päin kotoista maatamme. Puh, no katsellaan nyt. Harmi kun Hani on "kiinni" näihin seutuihin opiskeluidensa takia ja ajatus etäsuhteilusta ei oikein taida himottaa kumpaakaan.

Niin ja mikähän ihme tehokampanja noilla puhelinmyyjillä on tällä hetkellä, tänäänkin minulle on tarjottu Me Naiset ja Sara lehteä kahden eri myyjän taholta ja minä kun en moisia läpysköitä varmasti lue, saati että tilaisin moisia hömppälehtiä. Jokohan minä vihdoinkin saisin aikaiseksi sen suoramarkkinointikiellon.

Mäkätystä

Olen kauhulla odotellut kännykkälaskuani saapuvaksi. Eipä siinä muuten mitään, mutta kun sieltä on tulossa ainakin 3 kuukauden lasku kerralla. Tällä hetkellä olen vailla mitään tuloja, niin onhan siinä sitten maksettavaa tuossa n. 100 eurossakin. PÖH. Kiitos siis vaan Elisalle onnistuneesta laskutus-softan vaihdosta. Pa**a sentäs. Pitäisiköhän sitä pikkuhiljaa alistua vaihtamaan toisen firman palveluihin...

Onnistuneita juttuja on taas sähköhinnan laskeminen loppuvuoden ajaksi. Tiedossa on myös sähkönhinnan korotuspaineet alkuvuodelle, mutta nautin nyt ainakin 3 kuukautta edullisemmasta sähköstä. Vaihdoin vihdoinkin monen kuukauden jahkaamisen jälkeen sähköyhtiötä ja toivottavasti vaihto on todellisuudessakin kannattavaa pidemmälläkin aikavälillä laskettuna. Niin, että hei hei vaan Fortum.

Lähde mahdollisimman nopeaan...

Näin minä sanoin kaverilleni eilen, siis hänelle joka tuota eroa on salaa ja pikkuhiljaa tekemässä. En tiedä miksi hän on siinä liitossa niin kauan roikkunut, eihän heillä on ole oikeasti mitään yhteistä enää. Se mies on narsisti ja oikeasti henkisesti aika rankastikkin sekopää, henkistä väkivaltaa on ollut runsaasti ja minä pelkään että fyysistäkin voin ilmaantua eron todellisuuden valjetessa miehelle. Kukaan ei jaksa vuosia rakkaudettomassa, seksittömässä suhteessa ilman mitään halauksia tai edes suudelmia ja sanoinkin että siitä liitosta olisi hänen pitänyt lähteä jo aikapäivä sitten. Toivon hartaasti voimia ystävälleni ja toivon myös, että se mies hakeutuisi ammattiauttajan luo. Kaverini pitää ehdottomasti kyllä lähteä sieltä pois.

Sitten arkiseen elämääni. Hani tuli metsäreissusta pois eilen... JEE :) Olihan tuo ikävä jo ja ihan ilolla siirrän kissahoitovastuun taas mamille itselleen. Keskusteltiin eilen siitä, millaiset naiset ketäkin viehättävät, siis raadollisesti millainen nainen on hyvännäköinen nainen. Jos oltaisiin oltu Hanin kanssa samoissa sinkkulepakkopippaloissa, niin tuskin me samanlaisille naisille oltaisiin flirttailtu. Itse olen näköjään viehättynyt selkeästi vaaleisiin naisiin. Olen jossain määrin rintafriikki, eli ihan todella hoikat naiset liian poikamaisella (androgyynillä) vartalolla ei minua viehätä. Siihen vielä avoin katse, toimelias ja energinen yleisolemus, niin eiköhän se siinä sitten ole nainen mikä minun pääni kääntää. Liian itsevarmat ja suuriegoiset naiset eivät ole minua varten, enkä nyt saa mitään suurempia kiksejä trimmatusta urheilijan vartalostakaan. Se korvien väli on kuitenkin se mikä eniten merkkaa, sanottakoon nyt vielä sekin.

Nyt kuitenkin aamupalalle.