Heräsin kahdeksan aikoihin, ihan omin päin, ilman herästyskelloa tai pakottavaa tarvetta lähteä heti jonnekkin. Siis loiva, rauhallinen herääminen ja nyt nenän alla on kuppi hyvää kahvia.
Mieli on jotenkin kamalan rauhallinen, mihinkään ei koske ja ei edes vituta suuremmin mikään. Täytyy siis olla enemän kuin tyytyväinen olotilaansa.
Tiedossa tälle päivälle olisi se reissu vanhempien luo kotikotiin ja näin aamupäivästä omia kotipuuhia pyykin pesusta ja tiskaamisesta alkaen. Akvaario odottaa taas vedenvaihtoa ja kasvien karsimista, eli kyllä tällekkin päivälle näköjään puuhaa riittää. Voi kun joskus voisin ja osaisin vaan olla. Valitettavasti vanhempien aivopesu tuotti tulosta ja heidän opit aikaisesta ylösnoususta ja jatkuvasta puuhailusta ja tekemisestä tuottivat näköjään tulosta minun kohdallani. Mie olen melkein samanlainen tohottaja ja saan vähintääkin lievästi huonon omantunnon, jos lojun vaan ja jätän tekemisest huomiselle. Miulla on varmaan kiltti tyttö-syndrooma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti