Uusi tukka ja vanha auto kiiltäväksi vahattuna

Olipas tehokas viikonloppu.

Sain käytyä kampaajalla, ostettua sen mikroaaltouunin ja hoidettua parisuhdetta siinä ohessa. Oli lämpöä, läheisyyttä ja vähän lempeäkin eli en valita :) Autokin kiiltää kun sain vahattua ja pestyä sen ihan käsipelissä ja kunnolla. Sosiaalista elämää tuli vietettyä vanhempien ja sisarusten kanssa, sekä paijattua vanhempien seropi koiraneiti TT.



Koiraneiti TT itse vaan oli niin säikky ukkosen takia, että pyöri vaan jaloissa ja sisällä ja lempipuuha eli myyrien metsästäminen pellolla ei kiinnostanut neitiä sitten pätkän vertaa. Ihmettelen edellenkin sitä vaistoa, millä eläimet älyää sen tulossa olevan ukkosen paljon ennenkun edes ensimmäiset pilvet ovat taivaalle tulleet ja ennenkun meillä ihmisillä on mitään aavistustakaan alkavasta myrskystä.

Nyt vaan ihmettelen, että pitäisikös sitä taas jaksaa tuleva viikko töissä. Väsyttää nyt jo viikonlopun jäljiltä ihan hemmetisti. :( Muita järkytyksiä oli tietää että ystävänäni kissaipana osoittautuikin pojaksi oletetun tyttöelävän sijaan. Että Adalmiina-Josefiina on nyt sitten poika, mutta toivotaan että tämä sekaannnus ei aiheuta kisulle itselleen suurempia ahdistuksia. Pennuilla oli perjantaina muuten heidän elämänsä ensimmäinen eläinlääkärikeikka rokotusten antamisen tiimoilta ja se sujui kuulema ilman sen ihmeempiä järkytyksiä. Kuukauden päästä olisi sitten tehosterokotuksen aika.

Ihan perse päivä

Juu, siis vituttaa. Jaa, että mikä. Eli ihan kaikki ja ei mikään. MURRRR. Hartiat ovat jumissa, päähän koskee ja ärsyttää. Surettaa ystäväni, joka on suhteessa, vaikkei rakasta miestään. Kun hän ei kuulema osaa olla yksin ja mitenkäs hän sitten pärjäisi taloudellisesti yksin ja ja ja miljoona muuta tekosyytä. Voi taivas sentäs, tekee ihan pahaa katsoa vierestä moista saamattomuutta. Siinä suhteessa miehellä on miehen erittäin hallitseva ja alistava rooli ja aivot, nainen tiskaa ja tekee ruokaa ja antaa pillua kun miestä joskus sattuu panettamaan. *huokaus* No jaksamista heille, enhän minä mitään mistään tiedä sillä henk.koht. juttuja nämä ovat. Minä itse olen asunut yksin kohta 5 vuotta, eli enhän minä enää edes muista mitään avoliiton ihanuuksista ja velvollisuuksista.

Ja miksi niin moni on alentunut toiseksi naiseksi, minäkin myönnän joskus menneisyydessä erehtyneeni moiseen rooliin. Miten tyhmä sitä onkaan ja olikaan kun uskoo, että ei siinä avioliitossa ole mitään muuta kuin yhteiset lapset ja velat. Ja paskat sanon minä, kusetusta se kuitenkin on. Alan pikkuhiljaa kuulostamaan katkeralta vanhaltapiialta, juu. :(

Mikroaaltouunikin otti ja sanoi sopimuksensa irti savun ja kipinöiden kera. Sekin vielä, tosin kestihän tuo moinen vehje 15-vuotta päivittäistä käyttöä eli ehkä sen elinkaari olikin jo aika tulla loppuunsa. Paistoin pitkästä aikaa myös lihapullia, mutta paha karma ei onneksi tarttunut tähän juttuun. Hyviä niistä tuli, vaikka kokkia vituttikin rankasti.

Toivottavasti huomenna on parempi päivä. ÄRRR. Ei tälläista itkuvinkua ole kiva kirjoittaa, saatikka lukea

Botanian kukkaloistoa

Tänään kävin ystäväni kanssa katsomassa täällä kukkaloistoa ulkopuutarhan puolella. Olimme aiemmin käyneet keväällä varsinaisessa kasvihuoneissa, mutta nyt oli hetki käydä ulkopuutarhat läpi. Harmi vaan, että taas oli kiire ja lähempi tutkiminen jäi toiseen kertaan. Retki pitää kyllä ehdottomasti uusia lähiaikoina ilman kiirettä, sillä sen verran paljon ihania kukkia, kasveja ja pensaita alueelta löytyi. Penkkejä ja varjoisan vilpoisia majoja levähdyshetkiä varten oli myös tarjolla, mutta ehkä ensi kerralla olisi aikaa jopa istua ja ihailla puutarhaa penkeiltä käsin.

Eilinen lauantai piti sisällään univelkojen poisnukkumista ja pienimuotoista shoppailua hepeneiden ostelun merkeissä. Rintaliivien ostaminen on vaan aika hemmetin kypsyttävää puuhaa, jos nyt satut olemaan yhtään normaalimitoista poikkeava persoona rintavarustusten osalta. Meni sekä sovittajalta, että makutuomarilta hermot ja rintsikat jäi kauppaan. UUH, pitänee varmaan latailla taas hermoja hetken aikaa, ennenkun uskallan lähteä uudestaan moiselle rintaliivi-turneelle.
Kävimme myös ohikulkiessa katselemassa koiramaailman agilitykisoja ensimmäistä kertaa eläissämme. Ja valitettavasti uusina katsojina jäi paljon lajin hienoudesta ymmärtämättä, mutta menoa ja meinikiä kyllä riitti sekä koirilla, että ohjaajillakin. Minä kyllä tykkäsin näkemästäni. Hienoa. :)


Ja yksi tämän kesän valokuvamalleista ja eläintuttavuuksista oli tämä hurmaava ja rapsutuksenkipeä kili Jokiasemalla. Hänet lahjottiin poseeraukseen mehevän ruohotupon avulla ja ihan sievä kuvaotos tuosta tulikin.

Himoitsen uutta akvaariota ja olen kaapissa :(

Nälkä kasvaa syödessä ja niin kai se tämänkin akvaarioharrastuksen tiimoilta on tainnut käydä. Ex-seurustelukumppani ilmoitteli viime viikolla luopuvansa akvaariostaan (317l) ja kyseli halukkuuttani ostaa se. Viime syksynä ostettu kokonaisuus olisi sit nyt myynnissä ja kohtalaisen edullisestikkin... eli kyllä himottaisi ostaa se. Eipä siinä muuten mitään, mutta jos sen altaan ostan toiseksi niin vesimäärä litroissa mitattuna nousisi melkein 500 litraan. Se on aika paljon se, kun ottaa huomioon että asustelen yksiössä. :) Mielessäni jo mietin miten jakaisin kalaston kahden altaan välillä ja miten altaat sijoittaisi, eli aika vakavat uuden akvaarion hankkimiskuumeen oireita havaittavissa. Teoriassa on mahdollista myydä tuo pienenmpi allas (180l) pois tässä syksyn mittaan, mutta kyse onkin siitä raaskinko minä sitä enää myydä pois. *Huokaus*

Kaverikin, siis naispuoleinen sellainen, kävi tänään luonani pitemmän kaavan mukaan ja viihtyi ihan muutaman tunnin jutustellen niitä ja näitä. Soimaan nyt itseäni, etten vieläkään pystynyt kertomaan hänelle seurustelevani naisen kanssa. Enkä edes osannut sanoa mitään siinäkään vaiheessa, kun hän ihmetteli erotiikkamessujen lesbonäytöstä dildojen kera... Tai sitten tämä kaveri tietää jo, mutta heittelee vaan näitä täkyjä ilmoille josko hänelle asian suoraan sanoisin. Joo, olen raukka ja pelkuri. Miksi ihmeessä sitä on niin helpompi kertoa miespuoleisille kavereille, en ymmärrä.

Miespuoleisista kavereista hyvälle tuulelle minut sai muuan Lahden seudulla asusteleva miekkonen. Hän muutti näiltä nurkilta sinne työn perässä ja sai samassa hötäkässä ja samoihin aikoihin tietää minun seurustelevan naisen kanssa. Suhtautuminen uutiseen oli sillon hyvin avoin ja reilu, vaikka takana olikin menneisyydestä muutama vonkailuyritys hänen taholtaan. Nyt sit viikonloppuna herra kyseli kuulumisia ja ehdotteli tapaamista todeten kuitenkin heti, että arvostaa ja kunnioittaa minun parisuhdettani ja omaa kultaa ja ei todellakaan aio vonkailla minua. Suloista moinen. :) Ihan siis turvallisissa merkeissä hän kanssaan siis olisin voinut tavata. Kai