Kotona taas tutusti ja turvallisesti. Reissattu on, eli Äkäslompolo ja sen puolen Lappi tuli viikon ajelujen aikana tutuksi.
Pikainen piipahdus Ruotsin puolella tuli myös tehtyä, eli kaipa tätä voinee totuutta hieman venyttäen sanoa myös ulkomaanmatkaksi. ;) Ruotsin puolella seikkailtiin suolla, mistä löytyi reippasti se satakunta latoa. Siis niitä tönöjä missä säilytetään heiniä, niitä ihania ja harmaantuneita lauta- tai hirsirakennelmia. Näitä latoja oli silmänkantamattomiin ja runsaasti, kovin oli veikeä näky se. Ajauduimme myös kätköjen perässä metsään, syvälle ja kauas pois sivistyksestä. Muuten asiasta ei juurikaan tarvitsisi kertoa, mutta pikaisesti havaitsimme ruotsissa hirven metsästyksen alkaneen kun metsäteidän varsilla vilisi punanuttuisia henkilöitä. (Siellä hirvenmetsästys alkaa jo syyskuun alussa) Viimeistään siinä vaihessa kun traktorin kauhassa roudattiin ajotiellä hirvenruhoa, juolahti mieleen että ehkä se meidän maastoon kovin nätisti sulautuva vaatetus ei ollut se paras mahdollinen asukokonaisuus näille seikkailulle. Yhtä kaikki, emme tulleet ammutuksi hirvinä ja oma saaliini oli nätti kasa söpöäkin söpömpiä tatteja. Tulipahan maisteltua illalla kahta uutta ruokalajia kerrallaan, tattia ja lapin puikulaperunaa. Ja hyvää oli, (vaikka niitä matoja saattoikin jäädä sinne jonnekkin sienien uumeniin). Kaupoissa myytävä laimennettu siideri 2,25 %, oli kieltämättä kyseenalainen kokemus ja kaunistelematta se on laimeata litkua. Oi kuinka toivonkaan, että päättäjät täällä Suomessa eivät menen samaan halpaan ja normivahvuudet säilyvät yhä kaupan hyllyillä. Yyh.
Loma meni alkukoomailujen jälkeen rivakasti, mökki oli tosiaankin enemmän kuin mökki, iso ja runsaasti varusteltu kartano ennemminkin. Varustelutaso oli huomattavasti parempi kuin omassa kodissani, joten oma aikansa meni tutustuessa hienoihin kodinkoneisiin ja kaiken maailman deluxus lämmitysjärjestelmiin ja erikoisiin saunan kiukaisiin. Kaikenlaista sitä. Porukkaa olisi sopinut iso lauma, joten tuli vähän orpo olo kahdella ihmisellä 4+2 erillisen makuuhuoneen tiloissa. Ehkä joskus tänne vielä uudestaan, mutta reissuun täytynee lähteä ehdottomasti isommalla porukalla.
Reissussa tuli bongattua hysteerinen orava, hämmästynyt jänis, liuta poroja, mutta sitä sopulivaellusta en päässyt todistamaan. Ehkä melkein söpöintä on aamu-uniltaan heräävä jäniseläin venyttelemässä jäseniään ja heilutellesaan töpöhäntäänsä. Oih ja voih tälle kuvalle. Tein myös tuttavuutta elämäni ensimmäisen kerran kuukkeliin ja toden totta sen lintu on aika reipas ja rohkea. Kuvasaastetta reissusta tulee varmaan myöhemmin.
Mitäs sitä muuta kertoisikaan. Ei kai mitään. Levollista on, jopa hämmentävän levollista tämä elämä tätä nykyä. Lueskelin tuossa blogistani tapahtumia vuosi sitten ja voi kuinka sitä kuohuikaan silloin monellakin eri elämänsaralla. Monet asiat tekivät kipeätä, mutta näköjään kaikki mikä ei tapa, vahvistaa ihan oikeasti. Niin typerän kliseiseltä kuin se kuulostaakin. Tulevan syksyn tapahtumat hieman mietityttävät, mutta ehkä niitä(kään) ei kannata surra etukäteen. Asiat järjestyvät, luotan siihen tällä kertaa vakaasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti