Kävin tälle kesälle ensimmäistä kertaa raveissa, ukkomyrsky oli juuri pyyhkinyt tienoon yli joten keli oli, ettenkö sanoisi varsin kuraisa. Kivaa oli ja itikatkin ovat näemmä heränneet ihmisten kiusaksi. En mahda mitään, mutta yksi eniten tunteita mukanaan tuovista tuoksuista on hikinen hevonen. Ehkä joku voi sanoa sen olevan haju, mutta itselleni se tuo paljon muistoja menneisyydestä. Toinen tuoksu mikä saa mielen monellakin lailla virkeäksi on nahan tuoksu valjaista. Tuoksut ja niiden mukanaan tulevat muistot ovat niin hyviä, kuin huonojakin, mutta kuitenkin selkeästi ne kuuluvat valitettavasti siihen menneisyyteen ja siihen elämään silloin joskun. Pikainen käyskentely varikkoalueella oli varsin haikea olon mukanaan tuonut vierailu. Kaikki se jännitys, valmistautuminen, odotus, suoritus ja se oli sitten siinä. Uskomaton määrä työtä muutaman minuutin suoritukseen ja ei tuota jaksaisi jos ei oikeasti oli rakkautta lajiin ja hevosiin. Nostan hattua kaikille hevosten kanssa työtä tekeville.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti